Jucaides A-pentue

Kaikkien vastoinkäymisten ja jännitys-momenttien jälkeen ensimmäiset Jucaides-pennut ovat viimein löytäneet tiensä maailmaan eilen 18.08.2015 aamulla.

Veila on ensikertalaiseksi emäksi hurjan rauhallinen ja hommalleen omistautunut omalle viirujengilleen. Sen saa ulos juuri ja juuri tarpeilleen ja on aivan maailmanloppu jos joku ihminen kävelee meidän ja kotioven välistä sillä aikaa kun se on hädillään.

Pentueen työnimet ovat kaikki islantilaiselta (hevosille tarkoitetulta) nimilistalta poimittuja, samaiselta josta poimin aikoinaan niin Veilan kuin Titjankin nimet. Tuntui siis luonnolliselta, että Veilan pentueen työnimet tulevat samoja polkuja pitkin, vaikka pyörittelin päässäni aluksi montaa muuta teema-settiä aina suomen kielestä täydelliseen siansaksaan.
Alla esittelyssä värikoodatut pennut syntymäjärjestyksessä, kuvissa puolen vuorokauden ikäisinä.


Mysa
soopeli narttu
syntyi klo 6:20, syntymäpaino 317g

Nimilistani väitti Mysan tarkoittavan pilveä, mutta lyhyt tutustuminen johdatti minut huomaamaan sen oikean tarkoituksen olevan hera (maidon osa). Mysa on erittäin proteiini-pitoisen herajuoman nimi Islannissa, josta viikinkien väitetään saaneen voimansa joskus muinoin. Noh, pilvi olisikin ollut vähän "mitäänsanomaton" käännös, sen sijaan moinen energiapommi sopii tälle tytölle työnimeksi kuin nenä päähän kunnes olen itseni kanssa sujut sen oikeasta kutsumanimestä.
Mysa on melkoinen menijä, kiipeilijä ja ylivoimaisesti kovaäänisin mielipiteidensä kanssa.

Tiesin tahtovani jättää tästä pentueesta tytön itselleni ja toivoin toista viirutyttöä, eikä tilaukseni olisi voinut mennä sen oman pentuni kohdalla yhtään tämän paremmin nappiin. Kun ei ole toisia tyttöjä joista valita, on helppoa sanoa että juuri Mysa jää kotiin.





Laxi
tricolor uros
syntyi klo 6:47, syntymäpaino 216g

Nimi tarkoittaa kumppania, pientä toveria. Laxi on huomattavasti porukan pienin, joten työnimen valinta sen kohdalla nimien tarkoituksia tarkastellen oli helppo.
Toverista tulee yleisesti mieleen miellyttävä seuralainen, ja tähän mennessä Laxi on ollut porukan hiljaisin, helpoin kuvattava sekä osaansa tyytyvä mikäli asiat eivät mene sen mielen mukaan. Toivon kuitenkin että vaikkei pikkupoika saisikaan lisää ääntä ja mielipiteitä, se saisi saada muuten hieman lisää tarmoa isompien keskellä taistella omasta nisäpaikastaan kasvaakseen.




Fram
tricolor uros
syntyi klo 8:27, syntymäpaino 310g

Nimen tarkoitus on forward, eteenpäin. Sillä eteenpäin tämä pentu tuntuu koko ajan olevan menossa, jos ei itsenäisesti niin Veilan avustamana; jostain syystä kyseinen tyyppi tuntuu olevan eniten Veilan kielen alla ja kuljeteltavana pitkin poikin. Mikäli joku pentu on matkallaan eksynyt Veilan selän taakse, suurimmalla todennäköisyydellä siellä on Fram.





Huni
soopeli uros
syntyi klo 9:01, syntymäpaino 259g

Käyttämäni nimilistan perusteella húni tarkoittaa karhunpoikasta, mutta oikea sana sille onkin húnn. Koska olin kuitenkin jo ehtinyt tottua ensimmäisenä löytämääni kirjoitusmuotoon ja se oli myös kaveriporukan suosikki vaihtehdoista, en tehnyt nimeen oikaisua joten pentu on nyt Huni.
Vaikkei nimi nyt suoraan tarkoitakaan karhunpoikasta, siitä se on kuitenkin peräisin ja karhunpoika sopii ihan hyvin nimeksi ainoalle ruskealle poikapennulle. Lisäksi tämä tyyppi oli syntyessään niin pörröinen, että hetken ehdin kummastella olisiko se pitkäkarvainen, mutta ei nyt sentään. Se vasta olisikin ollut.




____________________________

Synnytyksen etenemisestä kiinnostuneille:

Veilan lämpö kävi alhaalla sunnuntaina, alhaisin mitattu lämpö oli 36.7 joka säilyi muutaman tunnin ajan illalla. Puoli yhdeltätoista alkoi kehon tärinä ja merkit avautumisen alkamisesta, joista välittämättä Veila jatkoi sitkeästi nukkumisen yrittämistä. Ensimmäisiä läähätyksiä maanantain puolella neljän jälkeen yöllä. Kunnon läähättämistä, asennon vaihtamista, petaamista ja levottomuutta ilmeni maanantaina aamusta ja jatkui aina iltapäivään asti, jolloin Veila alkoi jälleen rauhoittua ja illasta pystyi jälleen nukkumaan .

Vaikka olen useamman synnytyksen nähnyt, oikeasti yli 30-tuntinen avautuminen ei ole tätä ennen tullut tutuksi, joten sovittiin eläinlääkärimme kanssa varmuuden vuoksi leikkaavamme Veilan tiistaiaamuna kahdeksalta mikäli siihen mennessä mitään ei ole vielä tapahtunut. Yöllä uni ei tullut, tila oltiin "tehty yöksi" Veilan kasvattajan opastuksesta ja hermoja alkoi kiristää kun kello löi eteenpäin eikä Veila tehnyt muuta kuin nukkunut. Vähän kahden jälkeen se oli satunnaisesti levottomampi, kolmen jälkeen puklasi ja oksensi kunnolla kerran. Vein sen neljän pintaan kävelemään, jossa sillä oli varsinainen kiire verrattuna aikaisempiin ulkoiluihin ja puklasi jälleen. Kotioven valossa huomasin sen haistelevan maahan tippuneita pisaroita ja housukarvat olivat märät. Puoli viideltä tuli lisää pentuvettä pentulaatikkoon.

Ensimmäistä pentua Veila yritti työntää ulos yli puolitoista tuntia. Se ei tuntunut osaavan päättää missä asennossa olisi paras olla, joten suurin osa työnnöistä tuli seisaaltaan tai istualtaan, ja se tahtoi jatkuvasti nuolla takaosaansa. Kuuden jälkeen ensimmäisen pennun takajalat ja häntä tulivat esiin, mutta pentu jäi jumiin eikä edennyt useista työnnöistä huolimatta. Veila salli upeasti avun ensikertalaiseksi joten autoin pennun ulos ja sen perässä tuli samaan aikaan jälkeiset, joita Veila alkoi syömään unohtaen hetkeksi pennun joten autoin vielä kuorimaan sen ulos sikiöpussista hapen takia. Veilan huomio palasi pentuun heti jälkeisten evästämisen jälkeen ja siitä hetkestä lähtien siitä kuoriutui hetkessä varsinainen supermutsi. Nuolemalla stimulointi oli tehokasta ja vähän pökkyrässä ollut tyttö virkosi nopeasti.

Vartin päästä syntyi itsenäisesti seuraava pentu, jonka nähdessäni ensimmäinen reaktioni lieni irvistys. Toki tiesin trikkien mahdollisuuden, mutten ollut odottanut niitä tosissani näin pieneen pentumäärään Veilan pentueeseen. Trikkipoika. Parin tunnin päästä syntyi itsenäisesti seuraava trikkipoika, ja tämän kohdalla Veila osasi olla jo rauhallisesti kyljellään maate synnytyshetkellä. Viimeinen pentu syntyi puolen tunnin kuluttua kolmannesta, soopeli mutta poika sekin. Tyttöjä olisin toivonut vähän enemmän, niitä ei ole koskaan tarpeeksi ja niin se ainainen kirous kävi nytkin kun niitä oltaisiin haluttu eniten.  :/