29. heinäkuuta 2014

Koirahierojan käsittelyssä

Kuten jo sunnuntain postauksessa puhuin, varasin Titjalle hieronnan tiistaille. Eija Pöyhönen tuli meille kotiin asti (kuten hänen tapanaan on) hieromaan muorikoiran.
Titjan lihaksisto on kuulemma verrattavissa "työkoiran" lihaksistoon eli huomaa että sen kanssa on joskus harrastettukin jotain, verrattuna esimerkiksi Viiviin joka ei ole ihan niin ahkeraan tehnyt juttuja kuin me Titjan kanssa. Viime vuoden hieronnassa Titja oli melko euforinen jo puolivälin kohdalla eikä olisi malttanut millään pysyä paikoillaan, mutta nyt malttoi yllättävän hyvin ja käsitelläkin sai kuulemma vähän kovemmin ottein kuin prinsessa-Viiviä.
Kaikinpuolin Titja sai kehut ylipäätänsä nivelistä ja raajoista eikä tuo lihaksistokaan lantion seudun "normaaleja jumeja" lukuunottamatta ollut hullummassa kunnossa, eli kehtaa jatkaa vielä tekemistä.  :)

Meille tuli puheeksi Cara jo Viivin hieronnassa ja nyt uudestaan Titjaa hierottaessa. Puheiden perusteella Eija halusi katsoa vähän sitäkin. Cara antoi tehdä seisoaltaan tarkastuksen moitteetta, vaikka kokeiltiin tarkemmin mm. rangan suoruutta. Päätettiin yhteistuumin kokeilla suostuisikohan se menemään kyljelleen jos sitä saisi hierottuakin hieman, johon arvelin kuonokopan olevan fiksu valinta enkä ollut ihan väärässä. Cara ei pidä siitä, että sitä asetellaan vaan kokeilee sen epäilyttävänä, joten se protestoi alkuun hammastellen (enemmän Eijaa kohtaan kuin minua, kai tässäkin näkyi se työ mitä olen koiran kanssa käynyt läpi) ja jäykistellen. Pitkään kesti, että se rentoutui, mutta se oli meillä tavoitteena ja siinä ajassa ehdittiin hieromaankin jo niin pitkälle että pieni kokeilu muuttuikin täydeksi hieronnaksi.
Toiselle puolelle kippaaminen ensimmäisen puolen jälkeen ei ollutkaan enää niin haastavaa, vaikka vähän se pisti arveluttamaan, ja Cara rentoutui huomattavasti nopeammin. Silmätkin jo vähän luppasivat kiinni, mukava saada sille kokemuksia että voidaan tehdä asioita ihmisten halusta ilman että koiraan itseensä sattuu. En tiedä olisiko tämä onnistunut lainkaan pari kuukautta sitten koiran saapuessa, mutta nyt olen äärimmäisen tyytyväinen Caran rentouduttua niin hyvin vieraan käsittelyssä.
Osaltani propsit Eijalle, joka tähän ryhtyi! Kuten Eija itsekin sanoi niin ei tiedä paljonko tästä oli hyötyä lihaksiston puolesta, mutta jos jotain niin pääkoppaan jäi varmasti tarpeellinen, hyvä muisto.

Huomenna Caraa tulee katsomaan ensimmäistä kertaa mahdollinen omistajaehdokas.

27. heinäkuuta 2014

VAU:n agikisat ja Helsinki KR

Olin lupautunut seuramme agilitykilpailuihin toiseksi kuvaus-vastaavaksi lauantaina, joten herätys oli kukonlaulun aikaan ja seitsemäksi paikan päälle. Aivan järjetöntä hommaa istua koko päivä paahtavan kuumana päivänä auringossa kuvaamassa jokainen koira mikä radalle saapuu, mutta tulipahan tehtyä 11 tunnin edestä talkoohommia kuvaamisen muodossa omalle seuralle. Oma sateenvarjo pelasti välillä auringolta, mutta ei sitäkään voi jatkuvasti pitää kun yrittää liikkua saadakseen kuvia.
Pakko oli lähteä siinä kuuden kieppeillä MAKSI 3-ratojen jälkeen kun maatasossa istuessa koirien jäljiltä ilmassa leijunut hiekkapölly ärsytti silmiä toden teolla, päätä alkoi jo vähän särkeä auringosta ja muutenkin ahdistaa kuumuus, sekä kotona odotti oma lauma. Vähän harmittaa itseä että MINI & MEDI 3-luokat jäivät kuvaamatta, mutta niitä olisi ollut melkoinen määrä ja aikaa olisi mennyt varmasti jokunen tunti lisää.

Posiitivista on, että en palanut auringossa, väriä sain kyllä. Aurinkorasvaakaan ei tullut käytettyä, eli sikäli huippusuoritus omalta iholta.  :)
Ja muuten kisoista jäi käsiin järjetön homma käydä kaikki kuvat läpi, kun auringonpaiste suosi kuvaamista.. Yhteensä reilu viisi tuhatta kuvaa, joista pitäisi jaksaa karsia julkaisukelpoiset kuvat koirien omistajille. Ei tarvitse miettiä mitä tekee jos tulee tylsää. (Ja kyllä olen muuten tyytyväinen uuteen kameraan! Täyttää minun tarpeeni erinomaisesti.)

Kuvia tulee tänne:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Competitions+and+examinations/VAU+agility+competition+Jul-14/



Sunnuntaina (tänään) vuorossa oli eilisen rääkin jälkeen Helsingin näyttely Viivin kanssa. Kuuma päivä se oli tänäänkin, muttei tuntunut eilisen jälkeen juuri missään kun pieni tuulenvire helpotti oloa huomattavasti agikisojen seisovaan ilmaan verrattuna.

Tuomari oli kohtelias ja Viivi oli hyvällä fiiliksellä kehässä. En ollut itse huomannut liikkeessä mitään kummallista ns. päältä päin liikettä katsellessani ja hämmästelin vähän kun tuomari pyysi meitä uudelleen ympäri rauhallisemmin. Sen jälkeen pyysi tarkastamaan koiran vasemman takajalan ettei siinä ole mitään vikaa, mutten sanamuodosta ymmärtänyt että hän halusi minun katsovan sen heti vaan oletin että pitäisi kehän jälkeen/myöhemmin tutkia onko se revähtänyt, joten tuomari itse siirtyi katsomaan koiran anturan välit ja nyppäisi sieltä irti jotain pientä sekä käski meidät uudelleen liikkeelle. Ilmeisesti tuomarin näkemä ongelma poistui, kun sain peukun palatessani tuomarin pöydän eteen Viivin kanssa.
Veilan mutsia on kuitenkin vaikea voittaa, joten Viivi jäi vetskuissa kakkoseksi häviten Bombille (Timonan Qiana Qinnie). SA on kuitenkin aina hieno juttu.

Calibra's Dream Veawer "Viivi" VET-ERI VEK2 SA

San myös tavata Viivin ensi viikonlopun Kuopion kolmipäiväisten näyttelyiden handlerin (päätin itse olla näyttelyvapaalla!) ja ehdin opastaa omaa näkökantaani Viivin esittämiseen, toivottavasti muistaa pienet neuvot joihin pitää kiinnittää huomiota.

Vaikka sitä toivoo aina menestystä koiralle, joskus arvostaa myös poispääsyä näyttelystä kuumina päivinä. Ehdittin puoli kolmeksi takaisin Nastolaan, jonne oltiin sovittu Viivin oma hieroja-aika. Jäin Viivin hieronnan ajaksi sen rinnalle sillä aikaa kun muut koirat lähtivät huoltajineen lenkille ja saatiin hyvät jutut aikaiseksi minulle ennestään tuntemattoman hierojan Eijan kanssa.
Minulle jäi Viivin omasta hierojasta itselleni jollain tapaa parempi kuva kuin viime vuoden lopulla Titjaa hieroneesta koirahierojasta, voi olla pitkälti henkilökemioistakin kiinni, mutta tästä fiiliksestä "innostuneena" pyysin välittömästi Titjallekin oman ajan jo tulevaksi tiistaiksi.  :)

25. heinäkuuta 2014

5vko astutuksesta


Vastoin tapojani, kuvan saa isommaksi klikkaamalla että mahalinjan pientä laskua ei tarvitse ihmetellä suurennuslasilla..

Mutta vähän jo näkyiskin edelliseen kuvaan verrattuna.  :)

Veilalla kävi tänään myös vieraita, oikein mukava perhe pk-seudulta. Hieno koti olisi nytkin tiedossa jos vaan saadaan pennut riittämään oikeissa sukupuolissa halukkaille. Aika tasan kuukausi pitäisi kärvistellä ennen kuin tietää millä jakaumalla niitä kauhukakaroita maailmaan saapuu.

22. heinäkuuta 2014

Muorikoiran aksaa ja rantailua

Pelkkä kuvapostaus, oltiin pitämässä vaan hauskaa ja lähdettiin viilentymään rannalle oman trion kanssa jälkeenpäin. Titja tällä kertaa tekijänä agissa kun sen juoksut ovat aikalailla ohi kun taas Veilan on aika jäädä mammalomalle.  :)

Tealle kiitos aksa-kuvista!











Lisää kuvia:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Training/Agility+training+and+dog+beach+v2/
http://royalscots.kuvat.fi/kuvat/Agility+harkat+heinola/   (gallerian alimmat kuvat)

21. heinäkuuta 2014

Tiineysultra

Veila kävi tänään Päijät-Hämeen eläinlääkäriasemalla ultrassa ja kaikista mun negatiivisista ajatuksista huolimatta ultrakuvasta ei paljoa tarvinnut etsiskellä pentuja, en itse ehtinyt edes nostaa katsetta koirasta ruudulle kun ilmoitettiin että koira on tiine.  :)

Eläinlääkäri Satu arvioi että siellä on mahdollisesti 5-6 kauhukakaraa kasvamassa, eli juuri passeli määrä.
Suht isoja muksuja että kumma on kun koiran vyötäröllä ei näy mitenkään, eikä edes painossa. Nyt kun tietää varmaksi että siellä on populaa niin uskaltaa lisäillä kunnolla ruokamäärääkin että pennut saavat tarvitsemansa ja varmaan tuo mahalinjakin tuosta vielä romahtamalla tipahtaa kun jatkavat kasvuaan.

Alla viikonloppuna ottamani seurantakuva "4vko astutuksesta", missään ei asukit vielä näy..

20. heinäkuuta 2014

Mäntsälä KR, sunnuntai


Kuvassa Billionbeat Staring At The Sun "Edna" kehän jälkeen

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen pehkotyttö Sura ei tullutkaan tänään mukanani näyttelyyn valioiduttuaan eilen Ristiinassa, joten lähdin paikalle esittämään vain nahkoja. Pääsin kehään pitkästä aikaa Ednan kanssa ja minusta se esiintyi nätisti huolimatta siitä, että tuomari piti meitä arvosteltavana todella pitkään. Tuntui suoranaiselta ikuisuudelta! Edna sai tänään EH:n.
Viivi oli positiivisella mielellä näyttelyssä ja meinasi viedä taas sormet mennessään. Se on hoikistunut nyt hieman enemmän ja on juuri nyt todella kivassa kunnossa, myös lihaksistonsa puolesta kun on käynyt hieronnassa. Liikkeet olivat aivan eri tavalla vapaat kuin viimeksi erkkarissa ja se tuntui myös hihnan päässä ollessa, ei pelkästään katsoessa. Joskus on jäänyt todella tahmainen fiilis viedä koira isoihin kehiin (jonne tänäänkin siis yllättävästi päästiin), mutta tänään jäi erittäin hyvä fiilis kehissä olemisesta. Viivi liikkui halukkaasti ja ennen kaikkea vauhdikkaan huolettomasti.  :) Joskaan isojen kehien tuomari ei luonut meihin juuri katsettakaan.

Billionbeat Staring At The Sun "Edna" AVO-EH AVK1
Calibra's Dream Veawer "Viivi" VET-ERI VEK1 SA PN3 ROP-vet

Ehdin hyvin saada väriä päivän mittaan auringossa, kun en tietenkään osannut pysyä varjossa vaan piti päästä kuvaamaan sitä sun tätä. Viiville löytyi kyllä todella hyvä varjopaikka, jossa ollessa ei päivän kuumuutta olisi osannut lainkaan arvata.
Kiitos päivästä omasta puolestani erityisesti Riikalle sekä tolleri-ihmisille, olen selkeästi ollut kehän äärellä jo niin monta kertaa että minut tunnistetaan ja se piristää kovasti, että tullaan juttelemaan ja kerrotaan samalla vähän kehässä olevista koirista.  :)

Päivän kuvailujani:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Dog+shows/Mantsala+NAT/Sunday/

19. heinäkuuta 2014

Mäntsälä KR, lauantai

Piipahdin nopsaan aamupäivästä Mäntsälän näyttelyssä esittämässä nuoren Taran, kun sen kasvattaja Tanja ei päässyt viemään sijoituskoiraansa kehään eikä omistaja itse osaa/halua koiraa esittää.
Tara esiintyi jälleen kivasti vaikkei sillä ole kuin pari hassua kehää takana ja sai myös ERI:n, mutta SA jäi saamatta. Tämä oli kuitenkin Taran ensimmäinen ERI!

Suvirinteen Tuuliviiri "Tara" NUO-EH NUK2

Muuten olen viettänyt aikaa omien koirieni lisäksi Tean pehkotyttöjen Gilan ja Jacin kanssa lenkkeilyttämällä niitä perheen ollessa poissa. Gila on rrrrakastanut kaikkia ja fiksu rouvakoira Jaci on heittäytynyt aivan pennun tasolle, kun kakarakoira Sura on poissa kotoa.
Surasta puheenollen sen piti tulla tänään Ristiinasta tutun kyydillä takaisin Lahteen luokseni huomista Mäntsälän näyttelypäivää varten, mutta valioiduttuaan tänään Ristiinassa jääkin viettämään lomaa valiotulosta fiilistellen. Ja kun tiedän varmaksi että Tea sekä Riiska tätä blogia kyttäävät niin vielä uudelleen isot onnittelut FI MVA Wishping Navi Mayanan omistajille.  ;)

Näyttelykuvia:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Dog+shows/Mantsala+NAT/Saturday/
Gila & Jaci   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Dogs/Jaci+and+Gila/


Suvirinteen Tuuliviiri "Tara" iältään 1v 9kk

15. heinäkuuta 2014

Agitreenejä ja koirarantailua

Käytiin treenailemassa varatulla omalla vuorolla Heinolan kentällä, jossa vastikään olimme epiksissä, Tean ja Terhin kanssa. Tunti riitti kolmelle koiralle loistavasti eikä enempää olisikaan kannattanut tehdä siinä kuumuudessa.
Kentällä oli yhä epiksissä käytetty rata joten muistelimme sitä hieman ja lisäsimme rataan myös omiamme, mm. renkaan. Veila sai myös oman pienen radanpätkän sisältäen keinun. Mitään erikoisen vaativaa ei otettu, enimmäkseen palauteltiin Veilan kanssa mieleen koko harrastusta pitkän tauon jälkeen ja pidettiin hauskaa sekä keskityttiin kuvaamaan uusia aksakuvia koiristamme.

Ehkä ainoa asia johon panostin ajatustasolla treenillisesti oli episten kisaavien radan ensimmäiset kaksi estettä, hyppy ja toisen hypyn kierto takaa, kun epiksissä Veila lähti lapasista ja karkasi puomille. Sinne meni myös treeneissä ekalla yrittämällä, mutta saatiin sekin sujumaan.
Veilalla oli kyllä oma käsityksensä renkaasta, kun se unohtui Suran jäljiltä nostaa takaisin maksi-mittoihin. Viiru totesi että jossei rengas ole oikeissa korkeuksissaan niin viirun itse täytyy hypätä silti tarpeeksi korkealle. Onneksi tämän koiran kanssa ei tule koskaan tylsää.  :D

Kentän laidalla oli myös pk-esteistä A, jollaista en ole koskaan koirieni kanssa kokeillut, joten tuumasta toimeen ja pikku-viiru kiipeämään jyrkkää seinämää ylös. Aksatreenit olivat jo alla eikä yrittämistä ihan niin paljon kuin normaalisti osin kuumuudenkin takia, mutta niin se vain nousi harjalle ja yli.









Ekasta neljästä kuvasta kiitos Terhille, vikasta neljästä Tealle!

Kotimatkalla käytiin poimimassa kaukonaapurista kyytiin Hile-sakemannipentu, joka tuli Tealle hoitoon. Kuuman päivän takia suunnistimme yhteistuumin vielä koirarannalle, jonne kävin poimimassa kotoa mukaan Caran. Titja joutui jäämään yhä kotiin (3vko juoksun alusta), mutta eiköhän sekin pääse rannalle vielä tänä kesänä.









Kiitos Tealle ja Terhille kivasta päivästä! Lisää kuvia tämän kuvaspämmin lisäki löytyy neljän linkin takaa:
- http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Training/Agility+training+and+dog+beach/
- http://gilantres.kuvat.fi/kuvat/Agia+Heinolassa+15.7+ja+koirarantailua+/
- http://royalscots.kuvat.fi/kuvat/Agility+harkat+heinola/
- http://royalscots.kuvat.fi/kuvat/Koira+biitsill%C3%A4+Ahtialassa/

Mukavaa päivää varjostaa Caran kanssa käyty välikohtaus illalla. Olen jo pitkään yrittänyt löytää siltä sitä oikeaa resurssiaggressiivisuutta, joskin varovasti, jota sillä on todettu olevan. Nyt onnistuin vahingon kautta provoamaan koiran juuri siihen mielentilaan, jota olen siltä etsinyt: tilaan, jossa se voi oikeasti purra ja saada pahaa jälkeä aikaan. Olin mielessäni valmistautunut kohtaamaan hampaat irvessä olevan koiran joku päivä, mutta todellisuus silti yllätti lähinnä sen takia, etten ollut olettanut Caran väärän mielentilan olevan niin vahva ja niin periksiantamaton. Tähän mennessä siltä on saanut suhteellisen helposti läpi kaiken, mutta tätä ei.
Minä en yhäkään pelkää. Mutta kuka muu ei pelkää? Mistä löytää Caralle koti?

9. heinäkuuta 2014

Kuva kertoo enemmän kuin...







Kuvat ottanut Tea Lemmetyinen

Agiepiksissä Heinolassa



Koira ei ole nähnytkään agilityesteitä sitten tammikuun, joten on aivan loistava idea viedä se epiksiin! Tai sitten ei, kun arvaa jo valmiiksi ettei kisanomainen suorittaminen ole fiksu ajatus sellaisen koiran kuin Veilan kanssa, jos alla ei ole lainkaan treeniä. Siihen nähden Veila suoritti kuitenkin ihan kivasti ja vaikka korjattavaa löytyisi niin omasta säätämisestä kuin koirankin muistista, onnistuttiin pitämään hauskaa ja nähtiin paikalla tuttuja.
Tuloksina hyllyt molemmilta radoilta, mölliradalta koska palasi putkesta ja ehti koskettaa puomia ennen kuin vein sen takaisin ja kisaavien radalta olisi tullut hylky paristakin syystä; Veilalla oli niiiin kivaa että se lähti vähän lapasista ja karkasi heti alussa puomille, lisäksi käytin nameja tietoisesti kepeillä kun ei tuntunut muuten onnistuvan ja halusin skarpata koiraa tauon jälkeen, jne.





g



Kuvista iso kiitos Tealle ja Pertille (2 vikaa kuvaa) sekä maailmanluokan filmeistä Helille ja Terhille!  ;)

Muita kuvia:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Heinola+unofficial+agility+competition/
Sekä kisoissa kuvanneen Pertin galleria:   http://pertinkuvat.1g.fi/kuvat/Agility+Heinola/

8. heinäkuuta 2014

Kuvapostaus koirarannalta

Titja ei ole juoksujensa takia päässyt koirarannalle, joten mukana vain Cara ja Veila. Cara on osoittautunut mahtavaksi rantaseuraksi vaikka paikalla olisi miten monta muuta koiraa sekä leluja.









Lisää kuvia:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Dogs/Dog+beach+with+Cara+and+Veila/

7. heinäkuuta 2014

Oravapaistia, anyone?

Menee. Hermo.

Naapuriparvekkeella ruokitaan lintuja, josta osansa käyvät hakemassa myös oravat.
Eipä siinä mitään, muttakun tämä parveke sattuu olemaan juuri rappukäytävämme ulko-oven vieressä ja koirat oppivat hyvin nopeasti, jos joka kerralla ulos mennessä näkevät samalla parvekkeella oravia. Kierroksin niin sisään kuin ulos.

Veilan kanssa nimettiin tämä oravapariskunta, joten alla olevissa kuvissa esittelyssä Dinner & Snack.

Ja jos ei oravia, niin uuden päätynaapurin ulkokissa heti nurkalla. Voi prkl?!






Lisää kuvia:   http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Other/Random/Neighbourhood+squirrels/