22. huhtikuuta 2014

Imatra KV, posekuvia ja collietreeni




Matin kuvat © Tea Lemmetyinen, Terran seisotus © Suvi Laitinen

Sain yhtäkkiä päähänpiston että äitini miesystävän cavalierista Matista (Breeze Breakthrough) on saatava ensimmäistä kertaa koskaan kunnolliset posekuvat, joten tuumasta toimeen kerta Matti on nyt hoidossakin. Tuntui aivan hullulta pestä ja harjata koko karvaturri läpi kun tietää ajelevansa sen karvat kesäkuntoon tässä muutaman päivän kuluessa joka tapauksessa, mutta kerrankos sitä! Matti on jo 8½-vuotias eikä siitä tosiaan ole ennen tätä otettu varsinaisia edustuskuvia, siihen nähden tehtävä sujui yllättävän helposti eikä lopputulos ole lainkaan hullumman näköinen. Lihaksistoa sillä saisi olla kauttaaltaan enemmän ja erityisesti takaosa on huomattavan heikko, mutta paremmalta se näyttää kuin olisin kuvitellut.  :)
Iso kiitos Tealle avusta tässä(kin) projektissa!

LPR-Imatra KV:n yhteydessä tapasin paikkakuntalaisen ystäväni Suvin sekä hänen Terra-sakemanninsa. Terrasta (Vorgeher Herakles) otettiin viimeksi kunnolliset posekuvat sen ollessa 3kk ikäinen pentu viime kesänä, joten oli aikakin ottaa uudet koiran täytettyä vuoden. Erityistä panosta kuviin ei kuitenkaan laitettu, kaksi asettelua joista toinen sai kelvata eikä se pahalta siinä näytäkään. Ja kun otetaan huomioon ettei Terraa ole yhäkään tehotreenattu näyttelyposen suorittamiseen niin selvisimme (vain omistaja kuvaajana sekä minä asettelijana) haasteesta erittäin helpolla. Vähän saa jätkä vielä kehittyä ja tasoittua niin voidaan miettiä paria yhteistä näyttelyäkin, sillä taisin lupautua sen handleriksi tulevaisuudessa jos se sen pari kehää ihan omistajan mielenkiinnosta kävisi..


© Johannes Ristkari

Maanantaina kokoonnuimme Löytynmäen kentälle collietreenin merkeissä, jonne myös vääränrotuiset olivat tervetulleita. Riikka-Liisa oli järjestänyt mulle sinne tapaamisen työlinjaisen Allu-bordercollien ja tämän omistajan kanssa, kun kilttinä ihmisenä olen lupautunut auttamaan Allun H:n metsästyksessä. En tiennyt yhtään mitä odottaa tämän koiran kanssa toimimisesta joten sen helppous tuli yllätyksenä. Hieman turhan "mammanpoika" se on ja alkaa kauhoa liikkeessä jos mennään omistajaa kohti, mutta selvästi hätääntyy jos omistaja katoaa piiloon eli se pieni paha on kestettävä. Rentoutuu kuitenkin mitä useamman kerran tekee toistoa, joten näyttelypäivänä ennen kehää on vaan harjoiteltava tarpeeksi. Hakee katsekontaktia omistajaan niin vahvasti että seisominen sujuu kaksoishandlauksena luontevimmin.
Perusrakenteeltaan minun mielestäni toimiva koira, eiköhän me sille jostain helppo H saada!

Riikka-Liisan ja Johanneksen uusi 9vko ikäinen sakemannipentu Hile (Sudenmaan Hile) pääsi/joutui myös kameran eteen elämänsä ensimmäiseen seisotuskuvaansa. Moinen etukeno-roikkuminen tappaa kyllä minun selkäni kun pennun seisotus ei ihan yhdellä yrittämällä toteudu!



Seisotuskuva © Johannes Ristkari, tilannekuva © Jarno Kurlin

Itse collietreeniä varten otin Veilan mukaan ja olin miettinyt parikin asiaa joita olisin halunnut tehdä sen kanssa, mutta kuuma päivä verotti vähän omaa jaksamustani enkä halunnut kiusata koiraakaan kovin kauaa, joten muistelimme vain ensimmäisellä ruutu-treenillä opittua kosketukselle hakeutumista. Tuntui tänään olevan äärimmäisen vaikea tehtävä ilman toista tai jopa kolmatta "mietipä uudelleen" käskyä, kun meinasi jatkuvasti jäädä ensimmäisen ruutumerkin kohdalle suorittamaan merkkiä eikä hakeutunut ruudun keskelle kosketukselle.

Pari tosi hyvää suoritusta saatiin ja lopetettiin aivoriihi karvaleluun. Loppuun juostiin vielä yksi "näyttelyrinki" Veilankin kanssa joka oli sen mielestä tosi nastaa ja helppoa, sai vaan reikä päässä viilettää menemään. Treenin kruunasi koirien leikkituokio metsän varjossa, mukana Veilan lisäksi Hile-sakemanni, Sura-pehko, Unelma-nahka ja nuori cockeri (Milli?). Allu-bc ja paikalla ollut trikkipehko omistajineen poistuivat ennen metsäilyä.



Veilan ruutu-mietiskelyä ja näyttelytreenien sivusta kommentointia, molemmat kuvat © Jarno Kurlin

Ja vielä nopea paluu sunnuntaihin, Imatra KV:n kehätunnelmiin.
Heti aamusta autoin Paulaa ja Harria esittämällä sk kettuterrieriuroksen Wolfheart-kasvattajaryhmässä, ryhmä oli ROP-kas, jota ei kuitenkaan esitetty isossa kehässä myöhemmin päivällä kun yksi ryhmän koirista lähti kesken päivän kotiin. Oli hienoa nähdä suosikki-kettikseni Wolfheart Orwellin nousu VSP-sijalle tässä näyttelyssä ihan livenä, se on upeassa lihaskunnossa.

Nahkakehällä sain kunnian viedä Konstan veteraani-kehään, josta palattiin tuloksen ERI2 SA kera, ei PU-sijoitusta. Konsta on kehässä niin ihana eikä ikäkään vielä tunnu paljoa painavan, kun ravikaan ei meinaa riittää vauhdiksi.  :)  Kehän ulkopuolella sillä on tosin hieman liikaa asiaa..
Välissä ehdin stressaamaan aikatauluja, kun en ollut varma onko minulla vietävänä Viivin lisäksi niin pk holsku kuin belgi gronttukin. Huokasin helpotuksesta kuullessani grontulla olevan toinen esittäjä joten jännitettäväksi jäi vain holskun esittäminen aikataulullisesti. Ehdin kuin ehdinkin Pilan kanssa käydä kehässä juuri ennen nahkanarttujen veteraani-kehää tuloksella ERI1 ROP-vet ilman SA:ta.

Holskukehän jälkeen ehdin jokusen minuutin kävelyttää ja lämmitellä Viiviä sen omaa kehää varten, jonne menin täysin ilman odotuksia. Israelilainen tuomari Myrna Shiboleth oli vaikuttunut veteraaninarttujen tasosta, mietti sijoituksia pitkään ja mainitsi meille ääneenkin, että tämä on hänen päivänsä vaikein tehtävä. Huomasin hänen vertaavan erityisesti Viiviä sekä Bombia (Timonan Qiana Qinnie, Veilan emä) pitkään katseellaan ja olin melko varma Bombin voittavan luokan, kunnes tuomari viittasi meidät luokan voittajiksi. Keräsin itseni yllätyksestä vielä PN-kehää varten, jossa kohtasin uuden yllätyksen: Viivi voitti nartut!! Pelkkä veteraani-luokan voittaminen oli tuntunut jo suurelta saavutukselta koiran ollessa hieman tukevassa kunnossa, puhumattakaan kaikkien narttujen voittamisesta. Omistajan eli Riikan reaktio oli huvittava, kun hän sattui kävelemään nahkakehän ohi työpuuhissa juuri PN-kehän jälkeen ja kysyi miten on mennyt. "Voitti nartut" piti toistaa parikin kertaa ennen kuin meni perille.  :D

Rotukehän tulokset kuorrutettiin kaiken huipuksi ROP-veteraanin ruusukkeella sekä VSP-sijalla, Viivi hävisi rodun sisällä tänään vain Laurille (Timonan Uncle Unison), joka myöhemmin voitti koko ykkösryhmän ja maanantaina ylsi vielä koko näyttelyn BIS3-sijalle!
Ryhmäkehissä kävin esittämässä kk kettiksen Semen läpijuoksuna sekä Viivin, joka varmisti sen ettemme lähde näyttelystä tyhjin käsin. Rotutuomarimme Myrna teki Viivistä vielä BIS4-veteraanin!!

Dandinas Gorgeous Golden "Konsta" VET-ERI VEK2 SA
Calibra's Dream Veawer "Viivi" VET-ERI VEK1 SA PN1 VSP ROP-vet BIS4-vet
Black Aura's Daphne Bonzer "Pila" VET-ERI VEK1 ROP-vet (pk hollanninpaimenkoira)
Wolfheart King of the Road "Seme" (kk kettuterrieri) ryhmissä ei sijaa




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti