Aksan itkupotkuraivarit

Tämän päivän varsinaisessa radassa meillä ei ollut Titjan kanssa mitään ongelmia, pelkkiä hyppyjä ja putkia. Hauskaksi haasteeksi vetäjät päättivät alun kakkosesteen ohjauksen, jossa ohjaaja ei saanut liikkua paikoiltaan ennen kuin koira on ohjattu esteen yli tai tiedossa olisi ollut punnerruksia.. Tämä näkyy mm. ensimmäisellä videolla kohdassa 0:25.

Meidän murheenkryyni tänään olivatkin sitten vaihteeksi kepit. Keppikulmat ja viimeinen keppiväli. Sekä välistävedot. Molempien asioiden pitäisi olla Titjan kanssa suht varmoja, mutta ei tänään. Kävin päässäni ehkä melkoista murinaa ja ärrinpurreja aiheesta, mutta yritin olla näyttämättä sitä ulospäin koiralle taikka uudelle vetäjällekään (ryhmässämme on kaksi vetäjää) ja rauhoittelin välissä jopa itseäni - sen lisäksi että heitin kuin heitinkin pienet itkuportkuraivarit polkemalla tasajalkaa kentällä maahan (kakkosvideon 0:28) ja toisen kerran lyyhistymällä polvilleni nauramaan paskaa ohjaustani.  :D

Overall, liikaa pikkuhinkkausta tälle koiralle (sekä ohjaajan pääkopalle). Olisi pitänyt tehdä toisella vuorolla jotain helpompaa.