Pitkästä aikaa päästiin halliin treenaamaan tokoa (tai jotain sen tapaista jäljitelmää) collieiden talvikauden ensimmäisen hallivuoro-keskiviikon muodossa. Otin Veilan treenikoiraksi, sillä Titja pääsee tekemään viikoittain agilityä ja viirukin tarvitsee jotain tekemistä.
Päällimmäinen ideani oli keskittyä ruudun kertaamiseen, olemmehan ottaneet sitä.. kahdesti? Vai jopa kolmesti aikaisemmin? Joka tapauksessa kuukausia sitten. Koska ruutunauhaa ei ollut saatavilla hyödynsin koirien hihnoja rakentaakseni meille ei-niin-ison, mutta toimivan ruudun. Muutamaa pientä erehdystä lukuunottamatta Veila oli oikein pätevänä tänään ja haki todella monta kertaa ruutuun myös ilman ohjaavaa kosketusalustaa, kun uskaltauduin kokeilemaan (video alla).
Positiivisin yllätys tuli kuitenkin paikkamakuusta, jonka Veila suoritti yksin kahden pehkocollien tehdessä omiaan samassa hallissa. Se ei häiriintynyt niille annetuista naksautuksista tai käskyistä vaan pysyi koko paikkamakuu-treenin ajan täysin paikoillaan vain parilla välipalkalla. Mistä lähtien se on malttanut näin hyvin? Pari noutoakin sujui.
Koska Veila ei näyttänyt kovin väsyneeltä, siirryin ottamaan hyppyä sen kanssa treenin lopuksi. Alo-hypyt menivät ihan kiitettävästi, paikallaan seisominen täysin liikkumatta ei vain ole koskaan kuulunut Veilan vahvuuksiin viereen käveltäessä. Kaiken muun mentyä tänään niin loistavasti uskaltauduin kokeilemaan ensimmäistä kertaa avo-hyppyä Veila kanssa ja ensimmäisillä toistoilla se ei voinut mitenkään ymmärtää, että esteen taakse täytyy istua; tarjosi kyllä kaikkea muuta lähtien kuolleen esittämisestä. Kun se oikea toiminto löytyi, saatiin pari täysin puhdasta avo-hyppyäkin aikaiseksi ja yllätyi positiivisesti sen tarjoamasta välimatkasta esteeseen - tottunut Titjan rintakehä-esteessä-kiinni -suorittamiseen.
Sokerina pohjalla.. Veila oli vastikään pari päivää Annin luona hoidossa, jonka aikana Anni innostui naksuttelemaan Veilalle uutta temppua. Tämä on ollut itsellänikin mielessä jo pidempään, mutten ole saanut aikaiseksi - ja nyt viiru osaa tempun! Tuli kokeiltua itsekin eikä viiru malttanut lakata tarjoamasta puhaltelua kun oli alkuun päässyt, joten Anni teki hyvää työtä taskuviirun kanssa.
Eli tarkemmin kyseessä kuplien puhaltaminen veteen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti