Viime yönä Annin jo nukkuessa olin lähdössä lenkille koirien kanssa, kun huomasin että Titja ontuu. Vein sen sitten takaisin sisälle ja lähdin ainoastaan Milkan kanssa tapaamaan Johannesta, jolla oli mukanaan suunnilleen Milkan ikäinen pehkonarttu Deli.
Kaksikolla riitti leikkejä, mutta olihan Milkan tietysti otettava Deliltäkin hammasta. On se raukka, kun omistajan mukaan on kissaltakin saanut turpiinsa vain jokin aika sitten.
Kotona sitten katsomaan Titjan tassua, siellä on anturassa reikä. Niinpä niin. Pesin ja ajattelin, että katson aamulla miltä se näyttää, mutta ulkoilun seurauksena haava oli vain entistä pahemmin auki tänään päivällä.
Ei nääs neiti pysynyt ulkona oikein nahoissaan. Etenkin, kun Milka sai juosta vapaana ja leikkiä kepillä emäntänsä kanssa. Yritin istua aloillani maassa Titja hihnan päässä - veti mut ainakin kolmesti kumoon ja kerran riistäytyi koko pannasta (kuristava kaiken lisäksi) irti. Eikä sitä sen jälkeen hetkeen saanutkaan takaisin, kun ensitöikseen otti kepin ja juoksi Milka perässään kunniakierroksia kepin kanssa. Hohhoijaa..
Sisälle tultaessa hommasin ämpäriin vettä ja ajattelin että saan tota jalkaa pestyä siellä paremmin, kun varsinainen pesuallas on niin hankala ja koira ei pidä siitä ollenkaan. Joskin ämpärioperaation jälkeen koira oli huomattavasti kuivempi kuin omistajansa.
Nyt meidän kiukkupussi kulkeekin sitten side jalassaan ja arvostus emäntään on väliaikaisesti laskussa. Asiaa ei paranna se, että tuo vuoden ikäinen poni(Milka) raahaa Titjan leluja ympäri taloa.
Titjan periaatteena kun on, että kaikki on VAIN Titjan...
2 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti