Titja kertoo: Me käytiin äiskän kaa tänään jossain tosi hassussa paikassa. Tai siis se vaan ilmotti tultuaan sieltä jostain mitä se kutsuu kouluksi, että tänään me mentäis jonnekin hitsin kokeeseen. Jaa mikä koe? Mä olin aika ymmälläni kun me sit mentiinkin autoon ja ajeltiin sieltä jonnekin paikkaan, missä en ole käynyt aiemmin. Mut sen mä tiedän että siellä oli paljon koiria, ihan riittävästi toisin sanoen - tuttujakin! Mä näin siellä nahkacollieita: Iiriksen, Roipan ja Sagan! Lisäks siellä oli yks tuttu dobermannipoika Rolle. Mut meidän ei annettu kunnolla leikkiä..
Yks kerrallaan meidät huudettiin sisään sellaseen jännään halliin, jonka seunustat oli täynnä tavaroita ja vempeleitä. Oltiin siinä sitten nätisti rivissä oottelemassa ja tädit kiersi moikkaamassa meitä. Hyvä etten nahoistani hypännyt kun toinen niistä tädeistä kävi mun luona, mä olisin mennyt tervehtimään sitä senkin jälkeen kun se keksi mennä moikkaamaan mun vieressä ollutta Rollea. Ah mikä täti! Silitteli ja kaikkea.
Sit me muodostettiin kai joku kiva kuja jota pitkin koiran piti kulkea irrallaan (jos mahdollista) omistajansa kanssa jonkinnäkönen matka. Siinä meinasi hermot mennä odotellessa.. Ennen mun vuoroa mennyt Rolle ehti mun vuoron alussa nostattaa haukkumameteliä hallin toisessa päässä, joka sai mut alussa seuraamisessa - jolla me tää juttu äiskän kans otettiin - vähän hyppimään, mutta oisitte nähny miten mä sit lopussa äiskälle ja niille tädeille näytin osaamistani. Siis kyllähän mä osaan jos mä vaan haluun - jota ei muuten kotipihassa tuu tapahtuu koskaan.
Sit me vaan saatiin hajaantua. Mä kävin vähän leikittää Roippaa ja sen jotain kaveria ja ooteltiin taas muuten vaan, kun tuli uudestaa meidän vuoro. Äiskä seurautti mut hihnan päässä sellasesta järkätystä miniportista siellä hallissa sen paikan toiseen osaan ja sit mä vaan törrötin sen vierellä istumassa.. siis niin kauan ku se oli mun vierellä. Se käski mun jäädä vaan siihe keskenäni ja marssi itte sen hallista rajatun alueen toiseen päähän, ootti hetken ja kutsu mut sinne. Menin toki niin ylitsevuotavalla innolla että mun oli oikein pakko hypätä äiskää päin ja tehä mun kuuluisa etutassupamautus suoraan mahaan, äiskä ei oo kyllä juuri tykänny siitä mutta ei onneks rähjäämäänkään alkanu. Kun istuin nätisti sen eessä niin sain vielä namiakin, kunnes piti siirtyä vaihteeks sivulle ja seurata sitä tosi nätisti pois - toki ilman hihnaa, sellaset kiinnitettiin vasta sen rajatun alueen ulkopuolella. Kato nääs äiskä, mä osaan! Näitsä!
Sit me saatiinki vaan ootella. Mä kävin haastamassa leikkiin vähän Roippaa ja sen kaveria, sit Iiristä ja Sagaakin - ja Rollea. Rollen kanssa haukuttiin kilpaa pallosta, kun mun piti vähän yrittää komentaa sitä vaikken mä sitä palloa ois oikeesti halunnukaan. Kunhan pidin ääntä. Tosi moni koira kävi myös hallin ulkopuolella, mutta mitä nyt suotta semmosia. Mä kiltisti tottelin äiskän paikallaolokokeiluja sekä taas pientä seurauspätkää siinä ennenku ne tuli takasin. Tädit alko taas huutaa joitain nimiä ja osa koirista - muun muuassa Rolle ja se Roipan kaveri - liikku sille rajatulle alueelle, me jäätiin äiskän kans vaan paikoillemme. Niille selitettiin jotain ja sit ne läks. Mä kyseenalaistin tätä tosi paljon. Sit lueteltiin vielä vähän lisää nimiä ja mä kuulin sekä Sagan, Roipan, Iiriksen että itteni nimet muutaman muun lisäks. Äippä vaan hymyili, joten kai mä sit olin jotaki tehny oikein. Nää alko puhua treeniajankohdista, eli tullaanks me tänne vai joskus uudestaankin tällä porukalla mikä nyt lueteltiin? Oli muuten aika kivaa.
Kun päästiin sit pihalle niin kävin vielä leikkimässä sivussa Roipan ja sen kaverin kans, kunnes meidän kyyti tuli ja jouduttiin häipyyn. Suoraan kotiin ja nukkumaan, sanon mä.
Mut hei, kehtaskin äiskä epäillä et mä en pääse tota koetta.. mikä pääsykoe kai olikaa.. ni läpi. Kyl se meni ja sen läpäs myös kolme muuta nahkacollikkaa. Ollaan me colliet aika ässiä, ni!
2 vuotta sitten