15. kesäkuuta 2008

Hoitokoiria ja uusia tuttavuuksia

Tällä kertaa emäntä jätti Titjan kotiin ja lähti itse tekemään dogsitterhommia agilitystä tutun treenikaverin kämppään sillä aikaa kun omistajat viettivät aikaansa poissa kotoa. Hoidettavana oli neljä veikeää koirakaverusta, brasilianterrieriuros Dali, -narttu Dina, westienarttu Wendy ja joukon nuorikko bretoniuros Vilppu. Alla nelikko kuvina, ylimpänä Vilppu, sitten Wendy, Dina ja viimeisenä Dali.





Nelikko oli oikein suloinen, sympatiani sai kyllä alusta lähtien Vilppu vaikka nelikosta "lempparini" onkin - ja tulee aina olemaan - treenikaverimme Dina. Meillä meni oikein hyvin hoitokerta lukuunottamatta sitä, että Wendy katosi pariin kertaan pihapiiristä niin etten ensimmäisellä kerralla edes huomannut mistä se lähti, toiselle kerralla veti Vilpun mukanaan. Dali ja Vilppu kertaalleen keskustelivat jostain myöskin hieman äänekkäämmin ja päivän kruunasi ensin Dalin tunkeutuminen porttien ulkopuolelle vieraan mastiffin tapaisen nuoren järkäleuroksen luokse - ja kun olin Dalin saanut kiinni niin eikös kaikki loput olleet pihalla myös. Tämä vieras koira oli onneksi ystävällinen omistajineen jonka kanssa anteeksipyyntöineni saatiin nelikko koottua takaisin sisälle (oikeastaan ongelma oli vain Vilpussa, joka olisi mieluusti leikkinyt enemminkin kuin antanut kiinni). No, tekevälle sattuu eikä moisia kykene aavistamaan etukäteen.

Sain ystävällisesti kyydin yhdeksän jälkeen kotiinkin, jonka jälkeen lähdin tätä sivuston päätähteä Titjaa viemään ulos. Olin nähnyt autosta että pihalla harhailee irtioleva koira, jotenka lähdin Titjan kanssa samaan suuntaa minne olin nähnyt sen menneen. Omistaja oli kuitenkin myös ehtinyt jo koiran perään ja tämä irtiollut uros (rodusta tai mistään muusta tiedä mutta ikää sillä oli vasta alle vuoden verran) leikki jo tyytyväisenä vuoden ikäisen melkein naapurissamme asuvan suomenlapinkoiranarttu Elsan kanssa. Molemmat ryntäsivät vapaina iloissaan Titjaa tervehtimään joten jäätiin neidin kanssa sitten leikkimäänkin etenkin kun Titja ei ole aiemmin Elsaa päässyt edes moikkailemaan (heillä on aina olleet ties mitä hienoja ohitustreenejä joita en ole viitsinyt mennä pilaamaan kun olemme törmäilleet). Pikku-uros kiinnostui kovasti meikäläisen juoksuja hiljalleen hautovasta Titjasta, joskin omistaja muutenkin päätti viedä koiransa takaisin kotipihaan kun ei hihnaakaan ollut sattunut mukaan karkulaisen perään lähdettäessä. Elsan omistajan kanssa jäätiin melkein tunniksi leikittämään koiria ja juttelemaan, tulihan siinä sitten todettuakin että saadaan Titjan kanssa todennäköisesti Elsasta jonkinlainen uusi leikki- sekä treenikaveri. Elsan omistaja Katja kun on kovin kiinnostunut treenaamaan sekä tokoa että agilityä Elsan kanssa muttei tiedä lajeista paljoakaan, lupasin ainakin tokon kanssa autella. Katsotaan tulevaisuudessa saadaanko mitään aikaiseksi yhdessä, mutta mukava olisi! Etenkin kun niin lähellä asuvat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti