Rata sisälsi pelkkiä hyppyjä ja putkia, mutta siihen oli suunniteltu valittavaksi teknisesti haastavampia kohtia. Valinnaiset esteet sai suorittaa helposti joko suoraan tulosuunnasta tai vaikeammin takaa kierrettynä (ihan loistava veto Terhiltä, kun ei ole ennestään tietoa/varmuutta kaikkien ryhmään osallistuvien koirakoiden tasosta!), jolloin ohjauksia sekä muutoinkin kulkusuuntia tarvitsi miettiä enemmän.
Tutustuessani rataan päätin opetella ihan suosiolla hetimmiten vaikeamman version radasta tietäen että aikaisemmin Terhin agilityoppilaana oltuani minut pakotettaisiin suorittamaan vaikeampi versio radasta ilman vaihtoehtoja (oikeassa olin), joskin unohdin huomioida yhden valinnaisen esteen ja opettelin sen suorana etenemisenä.
Veila oli ensimmäisellä kierroksella ihan haka, kaikki tuntui menevän sujuvasti ja pienet "ongelmat" olivat vain omista ohjauksistani kiinni. Koira kuunteli hyvin, ohjautui helposti ja eteneminen oli vauhdikasta. Paria kääntymiskulmaa hiottiin sujuvammiksi selvempien ohjauksien kautta, joilla voitetaan ehkä sekunti radalla; se yksi sekunti agilityssä saattaa olla kultaakin kalliimpi. Terhin ohjeistus pitkästä aikaa tuntui selkeältä ja sellaiselta, jota olen taas hetken aikaa kaivannutkin. (Vaikkei tuossa omassa tausta-kommentaattorissa Teassa eikä ohjatun ryhmän agiohjaajissakaan ole valittamista, mutta Terhiltä tuntuu saavan aina sitä jotain pientä siihen kaikkeen lisää.)
Toinen kierros ei sitten mennytkään ihan niin sujuvasti. Tarkoituksena oli tällä kertaa mennä vaikeamman kautta myös se yksi este, jonka olin unohtanut takaakiertona opetella ja mentiinkin, mutta koira oli erittäin huonosti kuulolla eikä mikään tuntunut toimivan koko radalla. Turhauduin ja **ttuunnuin siinä itsekin, mutta itsepä olin kuoppani kaivanut; olin antanut Veilan juosta Suran kanssa tyhjällä kentällä (toinen ryhmä lopetti ajoissa, Terhin ryhmä vähän myöhässä) kilpaa juuri ennen omaa vuoroamme ja se oli syönyt huomattavasti Veilan energiaa ja keskittymistä. Olin toki arvannut haittavaikutuksen, mutta Tea oli saanut paikalle pennunkatsojia Suran tulevaan pentueeseen, joten ajattelin että heistä olisi kiva nähdä Sura täydessä vauhdissa Veilan kanssa enkä pysäyttänyt Veilan johdattamaa sata lasissa "piiri pieni pyörii":tä. Olivat toki tykänneet ja noh, agitreenejä tulee lisää vaikka yhdet (jos toisetkin) kustaan aina välillä.
Toinen treenikoirani ei tällä kertaa ollutkaan Titja vaan hoitolainen Piuke, jolta löytyi ensikertalaisena paljon intoa ja erityisesti vauhtia tekemiseen kentällä. Mutkaputki ei ollut sen isompi ongelma kuin suorakaan ja madallettujen aitojenkin yli mentiin. Parhaimmillaan Piuke teki kolmen esteen "rataa": suora putki, aita ja aita sekä toisena versiona aita, mutkaputki ja aita. Hieman se säikähti kun aidan siiveke kaatui selän takana, mutta ei jäänyt sitä erityisemmin kauhistelemaan vaan suostui hyppäämään kyseisen aidan ensin vähän miettien ja sitten taas täysin normaalisti. Olipa kummallista tehdä koiran kanssa, joka ei osaakaan vielä yhtään mitään. Saa vähän vertailukohtaa siihen miten paljon Veilakin on oikeasti oppinut. :D
Harmillisin asia koko agilitypäivässä oli Piuken treeniä seurannut etujalkojen pohjien nuoleminen sekä järsiminen. Viime kerralla tokossa käytin sille nakkeja, jotka aiheuttivat samanlaisen allergiareaktion ja tällä kertaa kokeilin lihapullia, sama vaikutus ihan jo parin tunnin sisällä treeneistä. Olihan sillä Jyväskylässäkin lihapullia, mutta sai niitä ilmeisesti siellä riittävän vähän - vain pari kokonaista - ettei reagoinut niihin näin.
Onhan niissä lihapullissakin usein jonkin sortin jauhoja, joita kartettiin jo sopivaa nappularuokaa valitessa. Joutuu miettimään seuraavaan collieiden agilitypäivään sekä näyttelyihin jonkun koiralle sopivamman palkan, lelullakaan se ei ainakaan tokohallissa juuri leikkinyt niin ei välttämättä palkkana käy.
Päivällä treenien jälkeen meillä kävivät vierailulla Anni ja Jolla-aussiepentu, Mira ja Vuk-aussie sekä Sini ja Freia-buhund. Juteltiin ja kuvattiin Jollasta uudet 4kk posekuvat.
Lisää Jolla-kuvia
P.S. Huomasin miten videot ovat tehneet minusta laiskan selittämisen suhteen; miksi selittäisin kun asiat näkee videoltakin? Postauksen pituus kasvaa heti kun videoita ei ole saatavilla.
