DVD-kuvauksia

Edellisenä päivänä sovinkin Nooran kanssa aikataulusta, eli odottelin autokyytiä hakemaan vähän ennen yhtätoista koirien (hoidossa oleva cockerinarttu Jatsi & Titja) kanssa yläparkkiksella. Hetken odoteltuani Noora tulikin sieltä "kameramiehen" kanssa, auto täynnä kuvaustavaraa. Laitettiin Jatsi ja Titja peräkonttiin niille omistettuun tilaan (Titja hieman vaikeamman kautta, sillä on yhä jonkinlaista autopelkoa) ja karautettiin liikkeelle kohti Siuntiota. Kysehän oli siis siitä, että lupasin koirat kuvattavaksi kesän aikana tehtävään Koiran Käytöskoulu -DVD:hen, jonka olisi määrä ilmestyä syksyllä.

Matka meni suht ongelmitta, kerran pysähdyttiin huoltoasemalle. Noora ja kameramies (jonka nimeä en mitenkään nyt muista) kävivät sisällä ostamassa vähän juotavaa ja minä kävelin koirien kanssa hetken. Matka jatkui, Siuntiossa löydettiin suht helposti piha, jonne meidän olikin määrä mennä. Perheen isäntä ei ollut vielä tullut kotiin töistä, joten vauvalle ei ollut sillä hetkellä hoitajaa. Kuvaukset piti kuitenkin päästä aloittamaan mahdollisimman aikaisin, joten minä sitten otin tämän vauvan syliini (koirat yhä auton takaosassa) siksi aikaa, kun kuvaukset aloitettiin perheen emännän ja näiden nuorimman, noin 12-13 viikkoisen berninpennun Mötkiksen kanssa. Ensin siinä taidettiin ottaa ihan vain kuvausta silkasta yhdessäolosta, jonka jälkeen joitain istumiskontakteja palkan kanssa. Tulihan siinä ties mitkä puskahaistelut sun muut kävelyjutut vapaanakin mentyä lävitse, eikä voi muuta sanoa, kuin että Mötkis oli aivan ihana ja niin nuoreksi jaksoi ja tavallaan osasi vaikka mitä! Ainoat häiriköt olivat autossa olevat Titja ja Jatsi (lähinnä kyllä Titja), jotka nostivat metelin tajutessaan etteivät pääse autosta pois vaan joutuvat odottamaan ja katselemaan kun joku vieras kivannäköinen pentu saa suorittaa niiden puolesta kaikenlaista kivaa. Sain siinä jossain välissä annettua vauvankin paikalle tulleelle perheen isännälle, joten pääsin välillä hyssyttelemään kovaääniseksi ruvennutta nahkalassietani.

Yhden kuvauspaikan jälkeen siirryimme toiseen. Talon edustalla otettiin yhä emännän ja Mötkiksen välisiä kuvauksia, tosin perheen toinen hieman vanhempi berninarttu sai tulla avustamaan meitä. Kuvauksissa kyseisestä bernistä tuli talon vahtikoira, jota kohden sitten Mötkis käveli, veti vähän, pysäytettiin > kontakti, käännös ja pois. Ainakin jotain tuon tapaista, itse olin koko tämän kuvaussession ajan autolla rauhoittelemassa huutavaa Titjaa, joka protestoi sitä kovaäänisemmin mitä kauemmas autosta mentiin (eli talon edustalle). Haukku ei saanut kuulua DVD:lle, siksi pysyin koirien kanssa. Sentään Jatsi oli hiljaa! Kun näitä talutuskohtauksia oltiin otettu riittämiin, otin Jatsin autosta ja lähdettiin sitten lyhyelle, kivannäköiselle metsätien tyyliselle ottamaan muutamia ohituksia. Jatsi innokkaana haisteli tietysti lähes koko alueen ympäriltämme samalla kun säädettiin kuvakulmia yms. Sitten ruvettiinkin ohittelemaan, Mötkiksen rooli oli suunnilleen vain istua ja ottaa kontaktia omistajaansa (palkkasi koko ajan) samalla kun minä ja Jatsi käveltiin ohitse. Jatsi oli parin ensimmäisen ohituskerran aikana hieman kiinnostunut pennusta, mutta lopuilla otoskerroilla ottikin sitten mukavasti jo kontaktia minuun ja ohitukset menivät nätisti. Parempi olisi tietysti ollut, että koira olisi mennyt samalla tavalla koko ajan, mutta ei voi moittia jos kiinto lähtee kun asia tarpeeksi usein toistetaan.

Sitten taas laitettiinkin Jatsi autoon ja lähdettiin takaisin yläpihan alueille kuvaamaan Mötkiksen vieraan kohtaamista, lähinnä "tervehdi" -pyyntöä (koira ei saa tervehtiä vierasta ennen kuin omistaja antaa sille luvan). Sain kunnian olla myös tämä vieras ja otettiinkin muutama kohtaus, jossa lähestyn Mötkistä omistajineen, jutellaan siinä hetki ihan joutavia ja kyykistyn sitten pennun tasolle. Omistaja antoi sitten luvan Mötkikselle tervehtiä ja sain rapsutella sitä hetken ennen kuin jatkoin matkaa toiseen suuntaan, minne olin mukamas menossa. Ekoilla otoksilla Mötkis ei ollut minusta niin kiinnostunut kuin emännästään (joka palkkasi koiran istualtaan tehtyä kontaktinottoa ennen kuin antoi luvan tervehtiä), mutta otin sitten ovelasti ihan vain pari pientä nakinpalaa omistajalta kamerasta katsottuna taaimmaiseen käteen ja niinä parin otoksen aikana niiden avulla Mötkiksen kiinnostumaan itsestäni tervehtimisen ajaksi. Palasiahan minulla ei ollut kuin pari, joten sain annettua ne ikään kuin varkain pennulle palkaksi huomionosoituksesta minua kohtaan, vaikka video tallentui filmille koko ajan. Tässä vaiheessa emännälle tuli tarve mennä juottamaan vauvalleen maitoa, jonka takia jäätiin pihalle odottamaan. Käytin Titjan ja Jatsin sillä lyhyellä mettätiellä ja päästin molemmat irti hetkeksi. Heittelinkin niille siinä muutaman kerran palloa, jonka tien varrelta löysin, todennäköisesti varmaan ollut Mötkiksen tai perheen isomman bernin, Be(e)an käytössä aiemmin. Palattuani takaisin pihalle ylämäen koirat taas hihnan päässä istuuduin Nooran kanssa auton takakontin reunalle ja miettiin, että Jatsia voisi käyttää muutenkin DVD:ssä kuin ohituskohtauksessa. Siispä saatiin idea, että kuvataan sitä ihan muuten vain vapaana, ja koska perheen talon vierestä löytyi mukavanoloista kalliota, laitettiin Titja autoon ja lähdettiin Jatsin kanssa niille pienille kallioille. Istutin sen ensiksi ylös kalliolle ja kutsuin sen sitten suorinta reittiä alas, josta otettiin kuvaa. Sen jälkeen Jatsi sai vapaasti haistella ja pyöriä ympäriinsä (jota se kyllä tekikin todella mielellään, sehän haistelee aina minkä vain ehtii) niillä kallioilla, sattui kerran kaivamaankin jotain poronjäkäläkasaa. Tässä välissä perheen emäntä tuli MötkisMöttiksen kanssa takaisin ulos ja lähdettiin sitten tekemään vielä pari kuvauskohtausta.

Laitoin siis Jatsin autoon ja otin sieltä Titjan. Titjanhan ei olisi alunperin täytynyt tulla mukaan ollenkaan, mutta yhden ihmisen + tämän greyhoundin poisjäännin puitteissa otettiin se sitten varakoirana mukaan. Meidän oli siis tarkoitus ottaa ihan kunnon ohituksia niin, että Mötkiskin itse ohittaa (ottaen kontaktia) eikä vain istu ottamassa kontaktia kun toinen kulkee ohitse. Tunnetustihan minä en niinkään ole lenkeillä panostanut Titjan ohittamiseen tähän mennessä, että sain välillä oikein huhuilla tämän yhdeksänkuisen neitini kontaktin perään ohitustilanteessa (ei päässyt moikkaamaan toista pentua ennen kuin lähdettiin tekemään harjoitusta, niin oli suurella innolla mieluummin tervehtimässä kuin tajuamassa minua herkkuineni). Mötkis sen sijaan piti kontaktia oikein hyvin, sen kanssa sitä on harjoiteltukin näemmä ihan alusta lähtien. Jotainhan tästäkin purkkiin tuli, Titjan osa oli siis vain näin pieni. Muutama ohitus. Mötkis lähti emäntänsä ja kuvauskaksikon kanssa talonsa terassille, jossa otettiin jotain videota vielä Mötkiksestä itsestään. En ole ihan varma mitä, sillä itse jäin Titjan kanssa talon etupuolelle ja otin kaksi erittäin onnistunutta "sivu - istu - paikka (minuutti) tule" -sarjaa. Etenkin ensimmäiseen olen vallattoman tyytyväinen, Titja jopa katsoi minua koko paikallaistumisen ajan, otti nopean lähdön ja tuli niin nopeasti luokse että meni vähän ohikin, mutta palasi eteen istumaan! Toinen yritys oli vähän rauhallisempi, mutta silti omasta mielestäni ekaa kertaa kyseisessä vieraassa ympäristössä vapaana suoritetuksi erittäin hyvä (tutkimishalu olisi voinut viedä keskittymisen muualle).

Mötkis tuli omistajineen kuvaajien kera pois terassilta. Oltaisiin annettu koirien leikkiäkin vähän, mutta huomioonotettuna Mötkiksen nuori ikä, pentu ei enää jaksanut (Titja tietty olisi varmasti vaikka kuinka pitkään). Pakkasin siis Titjan Jatsin kera autoon vesikupin kera ja lähdettiin matkaan. Päivä oli koko ajan ollut suhteellisen pilvinen, joten autokaan ei onneksi millään tavalla ollut kuuma. Pysähdyttiin Ikeassa syömässä, Noora tarjosi minulle ruoan "palkaksi duunista", vaikka minä en mielestäni millään tapaa töissä ollutkaan ns. lainatessani koiria videoon. Loppuilta menikin sitten kotona varsin rattoisasti vain oleskellen, koirat ottivat hyvin pitkät torkut!

Saas nähdä pääseekö Titja tekemään DVD:ssä vielä myöhemmässä vaiheessa jotakin muuta.
Sitä infoa jäädään Nooralta odottelemaan.