Eka LKK:n koulutuskenttä

Titja kertoo: Mä en ymmärtänyt mistään mitään kun mulle ilmotettiin tänään, että me oltas lähdössä jonneki ihme kentälle (Löytynmäenkenttä). Aattelin tietty taas, että tottakai me mennään kattoo Lusia ja Tuiketta ja muita kavereita, mutta eipäs me sitte mentykään. Hämmennyin vallan kun mut kuljetettiin autoon sen sijasta että oltas lähdetty kävellen kentälle ja sit ajettiin vähän matkan päähän kaupan pihaan.. Meidät jätettii sinne oottelemaa ja kuski lähti pois, mut onneks siellä oli kaveri eli pehkoherra Foxi! Ainoo vaan ettei meidän annettu leikkiä ja ulkona sato ihan sairaasti vesipisaroita. Olin kuitenki paikallistanu jo sen, että emännän taskut on täynnä nameja, joten todennäkösesti oltiin menossa jonneki kivaan paikkaan jossa saa namia.

Meit tuli taas hakee se Foxin isäntämies, se on ihan kiva tyyppi. Pääsin äipän kans etupenkille ja Foxi joutu emännän kans taakke. Mä jouduin vaihteeks istumaa lattiatiloissa kun äippä ei tahtonu mua syliin, voisko johtuu siitä että olin jo ihan märkä.

Perillä mä tajusin et me oltiin taas sillä kentällä missä oli kerran ollu kehäesiintyminen ja tälläkin kertaa paikalla oli paljon koiria. Ei kyl niin paljoo ku mätsäreis yleensä, mutta tosi paljon koirii silti. Näin mä siinä pehkojätkä Romminki, mut se ei kuulemma saanu tervehtii sillä kerralla ketään ku niillä oli sellanen harjottelu päällä. Se huuteli vaan kaukaa asioita. Me mentiin sit Foxin ja sen emännän sekä mun emännän kans riviin missä oli muitaki koiria, meidän lähellä oli aika paljon pentuja. Sit meistä tais tulla jonkinnäköset ryhmät ja jokaisen ryhmän luokse tuli sellanen oma tyyppi joka kävi tervehtii meidät kaikki yksitellen ja kysy emänniltä tai isänniltä jotaki. Mä en tajunnu mitä se meidän ryhmää tervehtimään tullut nainen kysy mut se oli ihan vaa jotain jäsen vai kortti -juttuja. Sit se nainen sano kaikille yhteisesti jotain ja jokaisen koiran emäntä tai isäntä rupes toimimaan.. Tai no ei mun emäntä mitään tehnyt, kun se oli ehtinyt pyytää mut sivulle jo hetki sitten ja olin siinä valmiina, mutta ne muut koetti varmaa niitä pentujaan saada sivulleen. Mut mähän olen jo niin hieno ja niin iso tyttö, että osasin itsekin! Kerran multa kyllä meni hermo kun mun vieressä oli sellanen koira joka häsläs vähän lisää ja toisel puolel sitte Foxi joka ei oikein tehnykkää mitää, mä lähin litoo siitä istumasta.. Jouduin kyllä mamman käskystä takas, mutta sainpahan namia taas ku mä tein oikein! Et nii, te pennut, kyl mäki osaan ja osaan vielä paremmin ku te!

Sen jälkee meidän piti mennä maahan sen naisen mukaan. Me kai esiteltiin meidän taitoja mitä me siinä osattiin tai sit se käskytti meitä iha huvikseen. Mä menin maahan ku äiti pyys ja olinki siellä aika hyvin. Ne koirat (minä mukaan lukien) joutu venailee vähän aikaa makuullaa ku emäntä tai isäntä kävi muutaman askelen päässä edessä ja tuli sitte takasi. Mähän osasin sen tietty jo valmiiks mut niillä joillain muilla tuntu olevan himppusen ongelmia asian toteuttamisessa kun jotkut ei edes maahan suostuneet menemään.

Ton jälkee meidän piti oottaa hetki kun se nainen tahtoi nähdä miten me seurataan meidän emäntiä tai isäntiämme. Eli siis kuljetaan vasemmalla puolella vieressä ja tuijotetaan silmiin tai sitte namikättä.. Mä en ole vielä oppinut kulkemaan kunnolla niin en tuijottele vielä pelkästään silmiin kun edistän ja vinotan kuulemma ihan liikaa (emäntä on valittanut mulle tästä jo vaikka kuinka mutta mä en usko - tai sit opi, en tiiä missä mättää ku ei oo oikeestaan mun ongelma. opettakoot mua paremmin jos tahtovat että opin!). Ku meidän vuoro tuli niin saatiin seurata Foxin kanssa samaan aikaan. Mä hamusin suunnilleen koko ajan äipän namikättä eikä se nainen sanonut mun emännälle yhtään mitään, mut sit se rupes duunaa jotain Foxin ja sen emännän kans.. Foxi ei kai ollu menny hyvin kun ne kokeili kerran ilman muaki (mä sain mennä vain kerran!) ja koetti huhuilla Foxia. Sitä ei ehkä vaa kiinnostanu, oli aivan muissa maailmoissa. Mutjaa, ehkä se ei oo harjotellu tarpeeks tai sit se ei vaan tajuu. Mäpäs oonki niin fiksu että tajuun! Haha. Uskokaa pois. Miss Fiksu.

Mut asiasta toiseen, mitäs me sit tehtiin.. Se nainen tais haluta et me tiivistetään sitä meidän riviä ja sit sillee että joka toinen menee vastakkain jonku toisen rivillä olevan kans. Mä sain itteni vastakkain Foxin kans, mut oikeestaa sillä ei ollu mitään merkitystä. Meidän vierestä alko pikkuhiljaa juosta koiria. Se nainen otti aina jonkun koiran hihnan ja sit sen koiran emäntä tai isäntä käveli sen meidän koirien ja ihmisten muodostaman kujan toiseen päähän ja kutsu koiraansa.. Sit sen koiran piti juosta omistajansa luokse. Mä en ymmärrä miks sen naisen piti pitää kiinni joistain koirista, kun musta ei oo oikeestaan koskaan kunnolla pitänyt kukaan kiinni vaan mä olen jäänyt itse. Yks pentukoria ei kyl tykänny varmaa ollenkaa omistajastaan ku se ei suostunu juoksemaa sen luokse vaan jäi seisoskelemaan sen naisen luokse ihan rauhassa.. Outo otus. Noh, mut kun meidän vuoro tuli yritti mun emäntä laittaa mua istumaan sen naisen vierelle et oottasin siinä, mut sit se nainen kysy osaanko mä olla yksin paikoillani. Onneks emäntä vastas että osaan, koska mä toden totta OSAAN! Näytäks mä siltä että oon jotenkin tyhmä tai vajaa tai jotain häh?! Ookoo, ehkä mä rauhotun. Mut äippä jätti mut siihen istumaan hihna kaulas ja käveli itte taas kauemmas sinne koirakujan toiseen päähän niinku kaikki muutki oli tehny ja kutsu sitte varsin nopeesti luokse. Ja taas sain namia, tein siis jälleen kerran oikein. Kuten aina.

Mentii sitte rinkii ja meidän piti taas näyttää seuraustaitoja. Yks kerrallaa jokainen seuras emäntäänsä tai isäntäänsä sillee että pujotteli kaikkien muitten ringissä olevien ympäri kunnes tuli taas omalle paikalleen. Mä en oikein enää siinä vaiheessa jaksanut panostaa kun oma vuoro tuli ja koetin paria koiraa moikataki vaikka ohi piti mennä, mut kyl mä sit loppujen lopuks sain aika paljon äipältä nameja ja kehuja siitä että olin tehny oikein. Muuten me vaan ooteltiin siinä, mä joko istuin tai makasin äipän sivulla ja välillä mun piti kattoo sitä silmiin. Ku kaikki oli suorittanu ton pujotteluhässäkän niin käännyttiin kaikki piirissä yhteen suuntaan ja lähdettiin seuraamaan yhtä aikaa.. Se eka pätkä meni ihan kivasti, kuten myös pysähtyminen ja taas jatkaminen ja täyskäännös ja.. Niin. Sitte tuli se istumaosuus, kun äipältä tais loppuu namit kesken tai se vaan jäi kaivelee lisää. Emäntä siis käänty mun eteen kuten muutki omistajat koiriensa ja sitte ois pitäny kääntyy takas sivulle - me koirat kaikki siis melkein istuttiin. Emäntä jäi tässä tosi jälkeen kun se ei kai löytäny nameja eikä sit ehtiny enää kunnolla mun vierelleenkää ku kaikki muut oli jo suunnillee lähteny seuraamaa ja sitte mä vielä hämmennyin äkkiseuraamisesta niin että en kunnolla edes seurannut.. ja sitte se kai loppu. Se nainen kiitti ja sano et me saatiin lähtee, muutama jäi vaan kysyy jotain kysymyksii siihen. Mut kyl mä huomasin et mun emäntää harmitti aika paljon toi viimenen juttu kun se ei ollu ehtiny mukaan ja mä en ollu kai sen mielestä sit toiminu kunnolla. Se otti vielä jotain omaa seuraamista mun kanssa ettei me enää ryhmässä menty ja kai mä vähän jaksoin.. mut sit lopahti. Ei kiinnostanu. Lopulta me sit lähdettiin yhdessä Foxin ja sen emännän kanssa takas autoon ja samaa reittii kotiin, eli mut jätettiin siihen kaupan pihalle ja meidät tultiin emännän kans taas hakemaa siitä.

Täytyy kyl tunnustaa et sen jälkee ku meidät oli jaettu niihin ryhmiin joihin tuli aina joku ihminen kattomaa, ni en tienny enää yhtään mitään mitä niissä muissa ryhmissä tapahtu. Rommiki oli jossain toisessa ryhmässä mutten tiiä mitä se teki. Yritin äipältä kysellä muttaku en saanu vastausta. Sekää ei kai tienny. Mut ton kaiken ihme esiintymisen jälkee illalla kyllä väsytti, voitte kuvitella sen! Ja mä olin ihan märkäkin, et ennenku pääsin nukkumaan mut vietiin suihkuun. Voitte vaan arvata tykkäsinkö vaiko en..