Hyvinkää RN

Tulipahan pyörähdettyä, paikan päällä oli aivan jäätävän kylmä ja teki välillä mieli vaan lähteä kotiin peiton alle nukkumaan. Nahkojen kehä oli myöhässä ja aavistelin kylmästä ilmasta huonoja korvia Titjalle, jollaiset ne kyllä olivatkin - hyvä etteivät aivan pystyt eikä asiaa helpottanut se, että tuomari tieten tahtoen nosti korvia pystyyn ja katsoi laskeutuvatko ne alas. Eivät tietenkään. Menin kehään muutenkin vähän periaatteella, että haluan tältä tuomarilta Titjalle arvostelun riippumatta siitä mitä sieltä tulee laatuarvosanaksi ja edelleenkin lähtökohtaisesti odotan aina sitä H:ta. Jota ei tälläkään kertaa saatu.

6v. Aavistuksen tuhdissa kunnossa esitetty narttu, jolla melko kevyet korvat. Hyvä purenta. Kuono-osa saisi olla pyöristyneempi. Kaunis ylälinja. Tasapainoisesti kulmautunut. Kokoon sopiva luusto. Liikkuu hyvällä askeleella edestä, hieman voimattomasti takaa. Kaunis häntä. Vauhdikas esiintyminen.
- Nina Janger

En allekirjoita tuhdikkuutta lainkaan, mutta mielipiteensä siitä kullakin. Kylkiluut tuntuvat helposti ja ylhäältä katsottuna vyötäröllä on selvä kaventuma, mutta nojoo. Takaliikkeiden voimattomuudesta kykenen olemaan samaa mieltä, kun olen halunnut saada Titjan hierojalle epäillessäni sillä olevan takaosassa lihasjumeja. Odottelen vaan tietyn koirahierojan saapumista Lahteen hierontakeikoille. Olisihan tuo voinut kirjoituttaa suoraan, että pystyt korvat, mutta näytti pyrkineen olevan kiltti sanavalinnoissaan.
Viimeisin maininta vauhdikkaasta esiintymisestä pitää täysin paikkansa. Kehä ei meinannut taaskaan meille riittää ja normaaliin supervauhtiin oli nyt lisättynä vielä jokin erikoinen turbo-mode, joka purkautui myös kehän ulkopuolella jopa haukkuna (Titjako? ei varmasti). Myös Wilma sai osansa Titjan turboilusta, kun kokeilin lyhykäisesti kehien päätyttyä sen handlaamista ensi viikon koitoksia varten, kun tarvitsen apua toisen koirani esittämisessä. Toivottavasti Titja ei antanut aivan kamalaa vaikutelmaa itsestään että pelottaa Wilman tiehensä, kun mä kuitenkin tarvitsen apua ja Titja on mun tytöistä oikeastaan se helpompi.. :D

Esitin näyttelyssä myös pehkotytön Tuiken pitkästä aikaa. Meillä oli yhteistyössä aavistus hakuammuntaa ensin liikkeissä turhan iloisuuden puolesta (häntä nousee), sit seisoskelun laamailun ja taas turhan iloisuuden puolesta. Kehään mentiin periaatteella, että sieltä voi oikeasti H:kin tulla Päivi Eerolan tiukan syynin jälkeen, mutta koimme yllätyksen toisensa jälkeen. ERI:ä seurasi luokkasijoitus ja SA, lopulta sijoitus PN-kehässä neljänneksi. Olin koko ajan varma, että meidät tiputetaan pois sijoituksilta, mutta toisin kävi! Loppusijoituksena PN4 ei ole lainkaan huono tulos pehkokehissä, kun usein ei välttämättä yllä edes luokkasijoille asti isoista luokista. :)

Dandinas Put Up To Play "Titja" AVO-EH AVK4
Silimen Tähti Olen Minä "Tuike" AVO-ERI AVK2 SA PN4 (pk collie)

Dolle-nöffi oli meillä näyttelyssä turistina ja näyttelyn jälkeen heitettiin se paluumatkalla kotiin maaseudulle. Kyllä muuten nyt on hiljaista ja ennenkaikkea puhdasta (sain siivottua kotiuduttuani), kun ei ole moista karvamonsteria tuomassa sisään puolta kiloa hiekkaa joka ulkoilun jälkeen. Vois lähteä lepäämään, että jaksaa huomenna Lahti KV-päivän. Yhä on päättämättä vienkö Veilan kehään vai en..