"Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa."
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, (joilla alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavan sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.
Eli syvästi kiitoksia Sariannalle meidän Liebster-maininnasta heidän Oliivi-blogissaan joskus kuukausia sitten, vaikka mä arvostan näitä haasteita todennäköisesti yhtä paljon (eli "paljon") kuin Sarre itse.. :D
Myönnän itse Liebster Blog maininnat seuraaville..
En tosiaan ole varma lukijamääristä, mutta menköön. Kyseisistä blogeista tykkään itse paljon. Olisi ollut paljon muitakin, joille olisin moisen maininnan voinut antaa.
11 KYSYMYSTÄ -haaste
Metaphnora's Pets -blogi heiti meille Sariannan tapaan jo muutama kuukausi sitten haasteen, johon en tarttunut blogin ollessa muutenkin inaktiivinen. En kuitenkaan halunnut täysin sivuuttaa haastetta, joten otin tehtäväkseni suorittaa sen joutessani nyt aamuyöstä, kun unikaan ei tunnu enää maittavan ennen tulevaa näyttelypäivää.
"Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."
1. Mitkä ovat koirasi huvittavimmat tavat?
Olen todella huono vastaamaan tämäntapaiseen kysymykseen, mutta yritetään. Titjalla on kohtuu huvittava tapa saada "henkinen orgasmi" kun rapsuttaa sen pepun päältä pitkästä aikaa. Koko koira menee aivan mutkalle, sekaisin, önisee ja örisee, hakeutuu kaivamaan sohvaa (jos on sohvalla vierellä) ja makuulla venyttää takajalkojaan. Sitä on vaikea kuvailla, mutta toinen osoittaa kovin selvästi ja mielestäni hieman huvittavalla tavalla nauttivansa. :) En ole nähnyt ainakaan toistaiseksi minkään muun koiran menevän samalla tavalla sekaisin. Toinen ihan huvittava tapa on Titjan pakkomielle päästä sukeltamaan ihmisten jalkojen välistä jos sen mielentila on tarpeeksi iloinen ja siihen kiinnitetään silloin huomiota (rapsuttamalla tjsp, esim tapaa tutun ihmisen pitkästä aikaa).
Veilan huvittavimmat tavat.. onko niitä, kun koko koira on läpeensä niin huvittava ja jos meinaa nauru loppua kesken, niin se keksii aina jotain uutta jolle nauraa riippumatta siitä, missä ollaan ja mitä tehdään?
2. Missä näet itsesi ja koirasi viiden vuoden päästä?
Vastaisin tähän, jos osaisin. Todennäköisesti melkolailla samassa tilanteessa kuin nytkin eli juurtuneena Lahteen, toivottavasti silloin kuitenkin jo työllistyneenä ja mahdollisesti parempaan kämppään muuttaneena. Tämänhetkinen ainoa suunnitelma on Veilan pentue ja siitä yhden pennun kotiin jättäminen, sen jälkeen elämä saa kuljettaa miten tykkääkään ja katson sitten, mitä teen eli viiden vuoden päästä on voinut tapahtua jo vaikka mitä. Saas nähdä.
Jos oikein villiksi lähdetään, niin mahdollisuus myös on, että minut löytää viiden vuoden päästä koirineni jostain osin Amerikkaa ja innostuessani/kyetessäni suunnittelemassa katukoirien auttamista.
3. Suurin tavoitteesi koiriin liittyen?
Hoitaa koirani niin, että ne pysyvät hyväkuntoisina ja mikäli mahdollista, suojella niitä mahdollisilta tapaturmilta sekä ehkäistä sairauksilta (sen verran minkä voin eli mm. rokotukset). Tarjota omille koirilleni niiden loppuelämän koti luotani, riippumatta siihen mihin elämä itseäni kuljettaa ja jos tarpeen, kyetä päästämään niistä irti ennenaikaisesti (mahdollisten kipujen seurauksena).
Meinasin ensin laittaa tavoitteeksi yhden onnistuneen ja ennenkaikkea terveen pentueen kasvattamisen, kunnes ajattelin kysymystä hetken tarkemmin.
4. Paras vuodenaika?
Loppukesä, kun ei ole enää siitepölyjä häiritsemässä hengitystä ja kaikkialla on oikeasti vihreää. Oon sen verran vilukissa, ettei talvi oikein innosta paria ensimmäistä lumipäivää enempää.
5. Näyttö, käyttö vai molemmat? Miksi?
Tästä kysymyksestä saisi varmasti kirjoitettua pidempäänkin, mutta pidän vastaukseni mahdollisimman lyhyenä. Sanon yksinkertaisesti, että molemmat. Toisaalta karsastan monia näyttöön suuntaavia koirarotuja koirien sairaalloisuuden vuoksi, mutta on myönnettävä, että osassa linjoihin jakautuneissa roduissa käyttölinjan koirat eivät välttämättä vastaa lainkaan ulkomuodoltaan niiden rotumääritelmää toisin kuin näyttölinjan koirat (vaikka niissä saattanee olla näytön ihannoiminen mennyt ylitse) - poikkeuksena mm. saksanpaimenkoirat, joiden käyttölinjaa ihannoin suuresti yli näyttölinjaisten koirien.
Tärkeintä on, että koira on terve, jonka kannalta voisin sanoa kallistuvani enemmän käytön pariin. Kysymys tulisi mieluummin kysyä rotukohtaisesti, koska yleisesti perusteluineen siihen on hyvin vaikea vastata niin monen rodun olevan niin eri tilanteessa linjojen ja terveyden kannalta katsottuna.
6. Oliko koiran ulkonäkö sinulle tärkeä ominaisuus rotua valitessa?
Ei ollut, koska rodun valinta tapahtui kohdallani puolivahingossa. Naapurissamme asui tuolloin kolme lyhytkarvaista collieta, joita pidin ensinäkemältä hyvin oudon näköisinä, jopa rumina. Ensisijaisesti olin ihannoinut salukia osin ulkonäkö-syistä ja olisin halunnut sellaisen omakseni (eli tässä tapauksessa kysymyksen vastaus olisi ollut kyllä), mutten saanut siihen lupaa äidiltäni asuessani vielä kotona ja huusin vihoissani, että haluan sitten samanlaisen koiran kuin meillä naapurissa.
Ja näin sattumien kautta minulla on nyt nahkacollie jos toinenkin. En enää katso niitä kohti outoina saatika rumina kuten alunperin, vaan olen löytänyt ymmärryksen niiden kauneutta kohtaan. Tietämättä mitään rodusta "päätin haluta" sellaisen ja onnekseni rotu sopii itselleni täysin.
7. Koirasi söpöin kohta. (esim. kirsu, tassut jne)
Titjalla ehdottomasti silmät. Niin sielukkaat, niin suloiset. Suljettunakin. Silmät, joista haen toivoa ja iloa suruuni, joita voisin katsella loputtomiin.
Veilalla taasen - tämä saattaa kuulostaa hassulta, mutta - sen kieli. Veilan tuntevat ymmärtävät kyllä. Olen yrittänyt joskus pukea sanoiksi tuon juntin kielen käyttöä ja pusuttamisen tarvetta, mutta saan tuolloin aikaiseksi ainoastaan "minun mussukkani on tässä maailman paras" -tekstin, joten en edes yritä vaan tyydyn nauttimaan/kärsimään näistä huomionosoituksista itsekseni.
8. Koirasi lempi paikka oleskella kotia lukuunottamatta.
Veikkaisinpa, että mun isoveljeni omakotitalon sohvat. Niille saa nousta aina ja niillä on tilaa leveillä. Parasta on (erityisesti Titjan mielestä), jos pääsee mun isoveikan viereen köllimään - mahdollisimman lähelle, jollei jopa osittain ihmisen päälle.
9. Mitkä ovat kolme tärkeintä ominaisuutta koirassa?
Yleisesti ajateltuna terveys, käsiteltävyys (sis. kouluttaminen) ja sosiaalisuus (ei välttämättä ylitsevuotavissa määrin, ajan takaa sitä ettei koira ole aggre kaikkea kohtaan).
10. Mitä muuttaisit itsessäsi koiranomistajana?
Kysymys sai aivan välittömästi mieleeni sen, miten haluaisin pyytää koiriltani anteeksi niin monia stressiperäisiä tunteenpurkauksiani, jotka ovat saaneet minut äksyilemään ja purkamaan pahaa oloani koiriani kohtaan. Stressaan herkästi ja pahimmillaan puran sitä huomaamattani vaikka vain erilaisen äänensävyn tai tarpeettomasti tiukempien käskyjen kautta koiriini, jota en haluaisi tehdä lainkaan, sillä ne eivät ymmärrä useimpien ihmisten tapaan miksi äksyilen niille. On myös monia muita muuttamisen arvioisia asioita, muttei yksikään koiranomistaja voi olla täydellinen, joten jätän ne muutaman muun hassun asian mainitsematta - mainitsemani on itseäni häiritsevin ja sitä kautta tärkein ja olennaisin vastaus tähän kysymykseen.
11. Mitä mieltä olet rescuekoirista tai rescue toiminnasta ylipäätään?
Vielä muutama kuukausi sitten kantani oli paljon lievempi, pidin hyvänä asiana että oli olemassa ihmisjoukkoja, jotka työskentelevät rescue-koirien hyväksi. En tietenkään vähätellyt rescueita tai niiden ongelmia. En myöskään ihmetellyt tai pitänyt sitä millään tapaa turhana, jos joku halusi tuoda itselleen rescuen ulkomailta. En vain kiinnittänyt niihin niin paljoa huomiota, vaikka löysinkin itseni toisinaan selailemasta kodittomia rescueita ja miettimästä, mille niistä haluaisin tarjota kodin jos voisin. Luulen, etten ymmärtänyt oikeasti rescue-koiratoiminnan syvyyksiä ennen kuin näin omin silmin maan, jossa koirapopulaation suuruus on ongelma. Jossa lähes kukaan ei halua auttaa kymmeniä, satoja katukoiria, iso osa niistä kärsien nälän lisäksi myös jostain vakavammasta sairaudesta.
Näistä tämän maan koirista vain yksi riitti saamaan silmäni aukeamaan ja ymmärtämään rescue-toiminnan tärkeyden. Sneha, kunpa olisin saanut sinut kotiin, kunpa olisin voinut tarjota sinulle ansaitsemasi leikkauksen (legg-perthes) sekä oikean elämän jossain muualla kuin kadulla.
Haastan..
Vielä kertaalleen ohjeet:
Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen.
Kysymyksiä (koirabloggaajille), olkaatten hyvät:
Halusin kysymyksistä tarkoituksella sellaisia, että niihin vastatessa saattaa joutua pohtimaan hetken. Jos ei halua kaikkiin vastata, niin kenties jokin kysymys herättää muuten ajatuksia aihetta koskevan blogipostin kirjoittamisesta jollekin aiheita etsivälle. :)
http://pimeasade.blogspot.fi/2013/04/liebster-blog-11-kysymysta.html
VastaaPoistaJee minä vastasin! :D
http://toheltajat.blogspot.fi/2013/04/kysymyksia-ja-vastauksia.html
VastaaPoistaVastailin :)
http://kapulakieli.blogspot.fi/2013/05/you-own-it-you-better-never-let-it-go.html
VastaaPoistaOlihan se sitten käytävä itsekin rustaamassa, kun piti kysymyksiin miettiä vastauksia vähän pidempäänkin :)