Näytelmissä

Käväistiin Titjan kanssa pitkästä aikaa kehässä Ypäjän näyttelyssä. Korvat olivat kerrankin kehän aikana suhteellisen mallikkaasti alhaalla, josta emäntä on perin tyytyväinen. Koirakaan ei näyttänyt niin järjettömän muulilta kuin yleensä korvahoitojen jälkeen, voi johtua siitä että kokeiltiin kaverin kanssa tuplahandlausta. Titja iloisesti katseli häntääkin välillä heiluttaen kaveriani.

Tuomari oli Paavo Mattila, joka ei niin huikeita tuloksia ole Titjan sukulaisille antanut, joten lähdin sillä meiningillä että kyllä se H sieltä tulee tai jotain. Olin kuitenkin kehässä jo tyytyväinen korviin+esiintymiseen pitkästä aikaa, joten ei se H olisi maistunut ollenkaan pahalta. Mattila pohti minulle ääneen jotakuinkin että koira on hyvin kaunis vaikkakin sen lantio saisi olla pidempi ja luusto vahvempi (kuten arvosteluunkin kirjoitettu), ja että jos voisi niin ottaisi punaisesta (EH) nauhasta puolet ja vaaleanpunaisesta (ERI) puolet, mutta koska koirassa on kuitenkin myös niin paljon hyvää niin antaa ERI:n. No siinä riitti tyytyväisyyttä sitten taas. Luokassamme oli toinenkin koira, Saara (Timonan Sapphire Sallie), mutta koska Saara on niin paljon kehittyneempi ja kauniimpi kuin meidän Tiitiäinen niin se vei sitten luokkavoiton. PN-kehässä ei sijoitusta, että lopputulos ERI2. Alla arvostelu, josta allekirjoitan mieluusti kaiken muun paitsi maininnan liikkeestä.

"Kaunispäinen narttu. Hyvä ilme. Hyvinkannetut korvat. Erittäin hyvä kaula. Sopusuhtainen runko. Hyvä ylälinja. Lantio voisi olla aavistuksen pidempi ja luusto hivenen vahvempi. Kyynärpäissä aavistus löysyyttä ja takaliikkeet voisivat olla vieläkin tehokkaammat. Miellyttävä luonne."

Illalla taukoilun jälkeen käytiin tämän kaverini ja hänen petittinarttunsa Impin (jonka myös esitin Ypäjällä tuloksella EH2), jonka luona olemme kylässä, kanssa maneesissa + pellolla läheisellä tallilla. Ensin maneesissa vähän treenattiin, lähinnä Titjan kanssa totuteltiin moiseen paikkaan kun meillä olisi joskus kolmen kuukauden päästä tulossa tokokisat jotka sattuivat maneesiin enkä ollut ihan varma mitä tuo koira ajattelee maneesista. Ei kuitenkaan juuri hirveämmin ongelmia. Otin kaikki alokasluokan liikkeet lävitse lukuunottamatta seuraamista kytkettynä (ja tietysti luoksepäästävyyttä kun tarvitsisin siihen jonkun vieraan, Titja ylireagoi innokkaasti tuttuihin eli mm. kavereihini), oletan että koira handlaa sen muutenkin kohtuullisen mallikkaasti. Otin myös vähän pidemmän seuraamispätkän ihan vain mutkitellen ympäriinsä samalla kun kaverini riehutti Impiä maneesin toisessa päässä, jonka aikana alkuun kontakti rakoili ja koira vilkuili hieman toiseen suuntaan kun kaikui ja kaikkea, mutta loppujen lopuksi toimi mallikkaasti. Otin myös noutoja erilaisilla kapuloilla, mm. meidän omalla pikkukapulalla joka saatiin nyt takaisin lainasta kun kaveri osti Impille oman samanlaisen sekä Impin vähän pikkukapulaa isommalla kapulalla sekä lopuksi vielä pari noutoa meidän isolla kapulalla (mitä lie noin 750g). Titja nouti mielestäni ensimmäistä kertaa isoakin kapulaa oikeasti hyvin, se ei jäänyt yhtään liian taakse ja nosti sen kunnolla ylös tarjolle eikä jäänyt nojaamaan sitä polviini anovasti.

Pellolla eli tarkemmin tarhassa otettiin Titjasta ensin kunnon seisotuskuvia nytkun kerrankin korvissa ei ollut painoja vaan ne sai hetkeksi alas muutenkin (ovat muuten jo pystyssä, mutta vielä vähän vaikutusta korvahoidista ennen näyttelyä, kohta pitäisi laittaa uudestaan että Heinolan nlyssä ovat taas alhaalla - meillä on tämä kuukauden hoito ennen näyttelyä..). Myös pari pääkuvaa otettiin, laittelen myöhemmin niitä sitten esille. Tämä kaverini Sarianna ystävästi kuvasi, itse jätin oman kamerani Sarren kotitaloon. Mukava saada välillä muidenkin kuvaamia kuvia koirastaan kuin omia. Tämän jälkeen Titilus ja Impi polkivat vähän kaasujalkaa ympäri nurmikkoa hampaiden kalinan säestyksellä.