Vai niin..

Naureskelinpa tässä heti ensimmäiseksi aamulla selatessani kuvia, että eipä se koira paljoa tavoiltaan muutu kasvaessaan. Päästät sen kerran tyynyllesi niin se on siellä aina. Fakta.

Yllä Titja 10vk ja alla kuukausi sitten eli 1v 8kk



Annoin Titjalle aamuruoan vaihteeksi ulkona. Se edellytti paria tokoliikettä ennen vapautusta ruokakupille. Otettiin siis seuraaminen kolmella käännöksellä (vasemmalle ja kaksi täyskäännöstä + yksi pysähdys). Itsestäni tuntui että kontakti rakoili koko ajan mutta kun katsoin varjosta koiran menoa se näytti siitä katsottuna tuijottavan kuin riivattu. Vielä ennen vapauttamista yksi luoksetulo noin 4m etäisyydeltä koirasta, kun vasta harjoitellaan luoksetuloa suoraan sivulle (ennen tuli suoraan eteen) niin ei pitkiä matkoja. Tuli hyvin ja suoraan! Tämän jälkeen vielä pätkä seuraamista ja liikkeestä maahanmeno ihan ruokakupin läheisyyteen, maahanmeno oli tarkka ja pitkästä aikaa nopea. Sen jälkeen pääsi lapsi syömään ja emäntä katselemaan tyytyväisenä vierestä.

Kaveri kävi päivällä ja tehtiin vähän ompeluhommia ennen viikonlopun Animeconia, jonne meidän on tarkoitus mennä. Cosplay-asut sun muut ihan kesken toistaiseksi, joten työtä riitti tehtäväksi koko sen ajan kun kaveri oli kylässä. Titja katseli keittiön ulkopuolelta surkean näköisenä kun sillä ei ollut muutakaan seuraa kuin me (äitini lähtenyt Savonlinnaan ja muitahan meidän talossa ei yleisesti asukaan) ja olin käskenyt sen pysymään poissa keittiöstä ettei tulisi tielle tai astuisi vahingossa vaikka nuppineulaan tai saksiin. Koiralla riitti energiaa.. lähdettiin muutenkin iltalenkille samalla kun saatettiin kaveri pois ja vapaana matkansa aloittanut Titja aloitti todellakin kaasu pohjassa. Onneksi ei autoja ollut liikenteessä kun itse varmaan 40 metrin takamatkalta huudan koiralle kauko-ohjeita mm. ylittää tie. Nätisti meni suojatietä pitkin vauhdilla kuten ollaan opeteltu, eipähän ainakaan jäänyt jumittamaan. Otin takaisin tullessa pari seuraamispätkää pihalla lähinnä muutaman täyskäännöksen kera, niissä kun meillä on vielä paljonkin hiomista (on tosin normaaleissa käännöksissäkin). Lisäksi otin maahan->istu kaukokäskyharjoituksia noin neljän metrin päässä koirasta, aloitettiin nämä harjoitukset siis eilen. Ensimmäinen "sit" käsky meni kuin kuuroille korville kuten myös käsimerkki sokealle, mutta seuraavasta nousi hyvin. Toistin vielä kahdesti palkaten jokaisesta, Titja hyppi kaniloikkia innoissaan kepin perään pitkin pusikkoja.