23. maaliskuuta 2012

Always leave something to wish for

Käytiin tässä iltasella Annin kanssa parin kilometrin päässä Riikka-Liisan luona moikkaamassa "kummityttöni" Delin pentuja, Wishping-kennelin ensimmäistä pentuetta. Itse olenkin jo nähnyt vekarat aiemmin, mutta olin Annille luvannut että käydään jossain kohtaa yhdessä palluttelemassa lapsia ennen kuin ne lähtevät uusiin koteihinsa, joten olihan se lupaus pidettävä kerta passasi Riikallekin hyvin.  :)
Pennut ovat nyt jo 6½-viikkoisia, joten tämä lieni käytännössä viimeinen mahdollisuus nähdä ne kaikki kerralla. Ensimmäiset lähtevät uusiin koteihinsa jo ensi viikon tiistaina.

Siellä ollessamme otin pieneksi projektiksi siistiä jokaisen lapsen tassuhapsuja ja leikata niiltä kynnet, joka onnistui varsin mallikkaasti sen jälkeen kun kaikki samahtivat lattialle alun villiintymisen jälkeen. Viimeinen vuorossa oleva pentu Nona tosin heräili kesken touhun joten sen tassuhapsut jäivät vähän vaiheeseen verrattuna muiden siistittyihin tassuihin, mutta ehkä se ei ole ihan niin tarkkaa vielä tuon ikäisten kanssa. Nagakin oli hereillä operaation aikana - ainakin aluksi. Se sammui selälleen syliini nukkumaan aivan kuten reilu kolmiviikkoisenakin toimittaessani sille saman operaation. Ihana Naga!
Pennut tuntuivat tykästyvän kovasti Annin hiuksien repimiseen ja muutoinkin Annissa roikkumiseen. Sain itse olla perin rauhassa, ainakin välillä, mutta Annihan se pääasiassa tuotiin pentuja katsomaan joten toivottavasti pääsi nyt palluttelemaan niitä tarpeeksi yhdelle illalle. Anni ihastui oletuksieni mukaan pentueen isoimpaan jäbään Lasseen, ja heillä synkkasikin hyvin. Omia lemppareitani näistä pennuista ovat silti Naga ja Nona, joista varmaan Nonan voisin napata kainalossa kotiini. Aivan järjetön veijari, jolta ei kyllä vauhtia puutu.  :D

Lähtökohtaisesti meidän oli tarkoitus ottaa jonkinmoiset posekuvat viisikosta, joka onnistui kokonaisuutena kohtuu hyvin ja nopeasti. Anni kuvasi ja minä ainakin yritin seisottaa pentuja. Kakarat malttoivat jopa pysyä hetken paikoillaankin jauhelihan turvin, ainoastaan Nona tuntui olevan sitä mieltä aluksi että takajalat ovat menossa aivan toiseen suuntaan kuin missä olisi pitänyt seistä. Tuntui vähän siltä että tyttöjä olisi vähän jännittänytkin trimmipöydällä oleminen tällä kertaa, ainakin verrattuna reippaisiin poikiin. Suloisia soopeleita kaikki, kuvia nähtävissä linkin takaa.

http://korvakoirat.kuvat.fi/kuvat/Wishping+NM-litter+6%2C5+weeks/


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti